Kategorian arkistot: Kyläyhdistys
Ulkoilupäivä 30.5.2021
Kävin kotisivujen artikkeliarkistoa läpi. Kirjoitettujen artikkeleiden mukaan ulkoilupäivän kohteena oli neljättä kertaa Simon laavu. Kolme kertaa olemme tämän laavuvierailun tehneet keväällä ja kerran lokakuussa syksyn sävyjä ihastellen. Matka laavulle on kohtuullinen pituudeltaan, vaikka polku kiemurteleekin jyrkkää mäkeä ylös.
Ennen ulkoilupäivää vettä satoi lähes päivittäin, mutta juuri oikeana päivänä sää poutaantui. Metsätraktorin jäljet olivat monin paikoin isojen lätäköiden peitossa, mutta pieni improvisointi reitillä ei haitannut etenemistä. Syömiset ja juomiset jaettiin kannettavaksi osallistujien kesken, joten taakka ei muodostunut kohtuuttomaksi kenellekään.
Tälläkin kertaa patikoimassa oli myös ensikertalaisia, jotka ihastelivat laavun sopivaa sijaintia. Rohkeimmat kiipesivät näkötorniin tarkastelemaan ympäröivää maisemaa. Toisille riitti laavulle kiipeäminen ja keskinäinen jutustelu hengitystä tasoitellen.
Grillimakkara oli taas kerran niiin hyvää ja sitä oli riittävästi. Joka kerta on yhtä suuri arvoitus ulkoilutapahtuman osallistujamäärä. Hyvin tarjottavat riittivät, vaikka meitä oli kaksikymmentä ulkoilijaa. Puheenjohtaja oli aamutuimaan paistanut letut kahvin kanssa nautittavaksi ja kyllä maistuivat.
Paluureitti oli kaikille tuttu, joten porukka hajosi pikku hiljaa omille teilleen. Kantamukset keventyneinä (vatsaa lukuunottamatta) jarruttelimme mäkeä alas takaisin lähtöpisteeseen.
Kiitos mukavasta yhdessäolosta
Teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen ja Arja Sorvali
Kesätoritalkoot 22.5.2021
Eilen, lauantaina, talkoilimme kesätorin lähes avajaisia vaille valmiiksi. Sihteeri sekoitti ilmoituksessa talkoopäivän nimen suhteessa numeroihin (kukapa olisi tiennyt kumpiko on oikein?). Paha saa palkkansa ja kiersin ilmoitustaulut teippaamassa virheitä piiloon ja oikeaa tietoa näkyviin. Voi minua!
Talkoissa oli väkeä hämmästyttävän paljon (19). Mikä ilahduttavinta joukossa oli muutama uusi talkoolainen ja nuoriso-osaston oppisopimuslaiset olivat tutustumassa oikeaan talkoohenkeen myöhemmin käytettäväksi.
Tällä kertaa miehillä ei ollut peräkärryä apuna, mutta pöydät siirtyivät torialueelle lihasvoimallakin rivakkaan tahtiin. Torilla odottaa kymmenen pöytää myyjiä 5.6. avajaisiin. Torikahvion kalustus vaatii vielä viimeistelyä, mutta suunta on oikea. Varastokomeron siivous/järjestely sujuu Liisan komennossa joka vuosi yhtä tehokkaasti.
Kun työt olivat loppusuoralla, menimme Werlan Helmeen nauttimaan päiväkahvit sämpylän kera. Olipa mukava saapua ns. valmiiseen pöytään, jonka mahdollisti 1.5. avattu Helmi. Terassilta oli ilo silmäillä tien toiselle puolelle, missä tiesimme töiden olevan hyvällä tolalla.
Kiitos talkoolaisille työpanoksestanne.
Torilla tavataan
Verlan seudun kyläyhdistys ry
teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen (mj) ja Arja Sorvali (as)
Vuosikokous 21.2.2021 kuulumisia
Onnistuimme toteuttamaan vuosikokouksen sääntöjen määrämän kokousajankohdan puitteissa koronan aiheuttamista kielloista, määräyksistä ja rajoituksista huolimatta. Poikkeuslain määräämiä kookoontumisrajoituksia pystyimme noudattamaan ennakkoilmoittautumisien johdosta.
Seuratalolla meitä oli paikalla 10 jäsentä. Kaksi jäsentä osallistui kokoukseen Teams-sovelluksen kautta etänä. Eihän etäkokous tietenkään sujunut ihan suunnitellusti. Sihteeri, Arja Sorvali, ei saanut tietokonettaan yhteistyökykyiseksi, mutta onneksi vuosikokouksen puheenjohtaja, Jukka Sipilä, pystyi viemään etäkokouksen läpi oman tablettilaitteensa välityksellä.
Kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Arja Torikka ja varapuheenjohtajaksi Matti Hälikkä, sihteerinä jatkaa Arja Sorvali. Rahastonhoitajaksi valittiin Eeva Viia. Kyläyhdistyksen hallituksen v. 2021 kokoonpano on Arja Torikka, Matti Hälikkä, Henri Jussila, Mari Järvinen, Matti Koljonen, Virpi Kousa, Liisa Kronholm, Ismo Puolakka, Helena Rantanen, Jukka Sipilä ja Arja Sorvali.
Vuosikokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen jäsenmaksujen suuruudeksi eli jäsenmaksu v. 2021 on edelleen 5 e/henkilö ja kannatusjäsenmaksu 20 e/henkilö.
Toimintasuunnitelmassa v. 2020 olleita tapahtumia oli useita jäänyt toteuttamatta vallitsevien olosuhteiden takia. Toivotaan, että uudella toimintasuunnitelmalla on paremmat mahdollisuudet toteutua.
Kyläsuunnitelma 2021 käytiin läpi tavoitteiden osalta sekä keskusteltiin toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyläsuunnitelma pyritään julkaisemaan mahdollisimman pian.
Arja Sorvali
vuosikokouksen sihteeri
Joulun ja uudenvuoden 2021 tervehdys
Ilmassa leijuu juhlava aika.
Nurkissa raikaa laulujen taika.
Pöydät täytetään maittavin herkuin,
kaikkia muistetaan jouluisin terkuin.
Iloa, lämpöä, tuikkujen tunnelmaa,
tätä kaikkea joulu aikaan saa.
Rauhaisaa joulunaikaa,
iloa ja valoa vuoteen 2021
Verlan seudun kyläyhdistys ry
Verlan sähköpostilistamuutos
Hei Verlan sähköpostilistalaiset!
Yahoogroups on ikävä kyllä päättänyt lopettaa ryhmätoimintonsa eli tämä sähköpostilista lakkaa toimimasta 15.12.2020. Näin ollen siirrämme listan Googlegroupsiin (gmail..)
Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Saat kohta sähköpostiisi viestin osoitteesi liittämisestä Verlan seutu -nimiseen ryhmään (verlan-seutu@googlegroups.com) ja tämän jälkeen listan viestit toimivat uudesta osoitteesta käsin ja uuteen osoitteeseen.
Listalle voivat edelleen kirjoittaa kaikki listan jäsenet siitä osoitteesta, jonka listalle ovat ilmoittaneet. Edelleenkin tervetulleita ovat myös muiden paikallisten toimijoiden viestit kuin vain kyläyhdistyksen.
Jos siirrossa on ongelmia tai jostain syystä lakkaisit saamasta Verlan sähköposteja, ota yhteyttä minuun.
Terveisin
Inkeri Sutela (os. Ahvenisto), listan ylläpitäjä
Kesätorin purku talviteloille 10.10.2020
Ilmoitustauluilla ei ehditty ”markkinoida” kesätorin purkua, mutta sähköpostissa ja kotisivuilla kyllä. Hallituksen 6 jäsentä plus Helge Viia saapuivat torille klo 10.00 toripöytä/-tuoliprojektiin. Naisjäsenille jäi torikopin järjestely talvea varten.
Toripöydät pysyvät taatusti pystyssä tuulessakin ovat ne sen verran painavia ainakin kantaa. Koljosen Matin peräkärry oli oiva apu lähiliikenteessä. Tavaroita sijoitettiin useampiin paikkoihin, joten pääsemme viimeistään kesäkuussa testaamaan toimiiko muisti.
Talkoot huipentuivat voileipäkahvitukseen ja jälkkäriksi Matti paistoi vohveleita. Kahvittelun lomassa ehdittiin vähän jutella menneestä ja suunnitella tulevaa (jos korona suo?).
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Puolet urakasta jo tehty
Toripöydät talvisäilöön
Tuolit kiltisti odottamassa vuoroaan
Elliween tulokset ja kesäkauden päättäjäiset 3.10.2020
On taas se aika vuodesta, kun jyvät erotetaan akanoista ja kesän palturipuheet kurpitsojen kasvatuksesta kohtaavat todellisuuden Sorvalin Tanen vaa’alla.
Tilaisuus alkoi tietysti kurpitsojen punnitsemisella. Sihteeri tunaroi jo osallistumisoikeuksien kanssa, mutta mitään korvaamatonta tai vääryyttä ei sentään tapahtunut. Seppo Pukkila voitti (talvi)kurpitsasarjan 19,165 kg painaneella kurpitsalla ja Veikko Kärkkäinen onnistui kasvattamaan suurimman kesäkurpitsan 7,180 kg. Molemmat valitsivat palkinnokseen Viherpihan vuosikerran. Onnittelut heille ja tulosluettelot kokonaisuudessaan täältä. Elliween kurpitsakilpailujen tulokset 3.10.20
Tänä vuonna tarjoilu koostui nakkikeitosta tykötarpeineen sekä tietysti perinteiset täytekakkukahvit – toisille voiton kunniaksi toisille pettymyksen pelastajaksi. Nakkikeiton valmistivat Eeva Viia ja Liisa Kronholm seuratalolla hetkeä ennen tarjoilua. Henri Jussila (kokkikoulutuksen oikeuttama) toimi asiantuntijana. Sivutoimisena seuraajana kastoin lusikkani soppaan ja Masa kuljetti aikaansaannokset Levonrantaan.
Täytekakut tilattiin Minnan Unelmasta ja aa, että olikin sopivan makeaa ja kosteaa. Tämmöisen tarjoilun jälkeen oli helpompi kestää epäonni arvonnassa.
Koronan jyllätessä (kuka ties missä) kirpparilla ei tänä kesänä järjestetty arpajaisia. Päätettiin kuitenkin järjestää arpajaiset päättäjäisissä. Onnetar suosi päävoiton (”bambi-tunnelmavalo”) osalta Matti Kalliota. Tauno Sorvali sai ikään kuin vaa’an lainasta arpaonnea ja voitti kauniin lyhdyn kukkineen. Seuraavan arvan onnettarena toimi pj. Arja Torikka. Kuinka ollakaan hän osoittautui 100 %:ksi onnistujaksi nostamalla oman arvan. Lohdutuspalkintoina arvottiin vielä Eeva Viian valmistamat kauniit kukkakimput.
Kiitos kaikille 40:lle mukana olleelle kurpitsojen kasvattajille, arpojen ostajille ja kesänpäättäjille mukanaolosta.
Hyvää syksyä kaikille!
Verlan seudun kyläyhdistys ry
Teksti Arja Sorvali; kuvat Arja Sorvali, Markku Sorvali (ms) ja Tytti Vesa (tv)
Levonrannan syystalkoot 26.9.2020
Perhesyihin vedoten viivästyin talkoiden alusta puolisen tuntia. Osoittautui, että kyseinen puolituntinen oli ratkaiseva töiden kannalta. Lehdet olivat siistissä kasoissa ympäri tonttia ja kaikki muukin toiminta oli loppusuoralla töiden osalta. Meidän talouden työosuuden pelastaa mieheni edellisen päivän trimmerin käyttö Levonrannassa.
Kirjasin talkoolistaan talkoilijat, joita oli seitsemäntoista eli aika lailla vakiomäärä. Mukana oli ensikertalaisiakin, jotka sulautuivat saumattomasti konkareiden joukkoon.
Viian Eeva ja Rantasen Helena hääräsivät grillaus- ja kahvitustehtävissä. Grillattu Kabanossi maistui juuri niin hyvälle kuin se aina maistuu eikä Vaasan wieneritkään olleet yhtään hullumpia kahvileipiä.
Kokkovalmistelut jäivät vielä vaiheeseen, mutta Puolakan Ismo lupautui hoitamaan viimeistelyn ennen päättäjäislauantaita 3.10.
Kiitos kaikille mukana olleille työpanoksestanne, jolloin tehtävät per talkoilija jäivät varsin kohtuullisiksi.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Laiturilta mantereelle
Helge valmistelee laiturin talveen
Naisten kesken
KPL:n tilanne huolestuttava
Eeva ja Helena grillaamossa
Kanavaristeily 6.9.2020
Vuosi sitten mietimme Jaalan Kotiseutusäätiön avustuskohdetta, josta jäsenemme olisivat kiinnostuneita. Arvelimme, että Kimolan kanavalla olisi ainakin uutuuden viehätystä ellei muuta. Emme olleet väärässä.
Suunnittelimme matkan 40 henkilölle jättäen 10 paikkaa tyhjäksi koronaa varten. Hallitushan (kyläyhdistyksen) ei voinut tietää uskaltaisivatko ihmiset osallistua korona-aikana tämän tyyppiselle matkalle. Muutamassa tunnissa 40 henkilöä oli ilmoittautunut, joten saman tien nostimme 50:teen lähtijämäärän. Ehdoton maksimi niin bussissa kuin laivalla oli 50 matkustajaa.
Huolestuttavia tietoja kuulimme uutisista – Kimolan kanavan suluissa ongelmia, joten sulku oli poissa toiminnasta – M/S Pyhäjärvi oli telakalla rikkoutumisen vuoksi. Kanavan avaaminen liikenteellehän oli siirtynyt jo useaan otteeseen.
Syyskuun 6. päivänä kaikki kuitenkin toimi ilman ongelmia. Matkalaiset olivat pysäkeillä ajallaan ja viimeistä sijaa myöten täynnä oleva Puolakan bussi lähti Verlasta klo 10 kohti Heinolaa. Laiva oli laiturissa valmiina meitä varten. Kun laiva lipui ulos satamasta, puolet porukasta siirtyivät lohikeittojonoon. Sulassa sovussa vaihdoimme osia ensimmäisen ryhmän ruokailtua. Itse en ole ns. kalakeittoihmisiä, mutta nyt on sanottava, että ruoka oli oikeasti hyvää. Jälkiruokana joimme kahvit jäätelöannoksen kera.
Ilma suosi risteilyä, sillä syksyisen ajankohdan huomioon ottaen saimme vettä niskaan vain muutamia pisaroita. Tuuli piti huolen, ettei ”aurinkokannella” hiki tullut. Ihmettelimme jyrkkien rinteiden huvilapaikkoja ja ihastelimme kauniita rantatontteja.
Tulihan Kimolan sulkukin aikanaan. Meillä oli yleisöä paikalla runsaasti, kun kelluimme sulussa. Neljän tunnin risteilymatkalle yksi sulku on juuri riittävä määrä. Tuntui juhlalliselta, kun sulkuportit hitaasti aukenivat. Luolamainen katto tunnelissa loi mystisen tunnelman, mutta auringonvalo tunnelin suulla tuntui ”helpottavalta”.
Tiesin ennalta kuinka leveä kanava on, mutta silti… Mummolan ohi lipuessamme, minusta tuntui kuin laiturilta olisi voinut hypätä laivan kannelle. En ollut ymmärtänyt, että M/S Pyhäjärven kokoinen laiva tuntuisi täyttävän koko kanavan. Seuraava hämmästyksen aihe oli kansityttö/baarimikon rientäminen yläkannelle kaatamaan laivan masto. Kapteeni antoi ohjeita, ettei yläkannella saa olla ketään ja että matkustajien täytyy sijoittua laivalla niin, että laiva kulkee tasapainossa Kimolan sillan ali. Me teimme sen mallikkaasti.
Pyhäjärvi tuntui suurelta lätäköltä kaikkien kapeikkojen jälkeen. Vesi ja taivas olivat harmaita, mutta metsät ja nurmikot vihreitä. Sama hämmästys kuin kanavalla yllätti myös Pilkanmaassa eli vesireitin kapeus. Tuntuu ymmärrettävältä, etteivät asukkaat halua olla aamusta iltaan vilkuttelemassa ohimeneville paateille, kun olisi mukava käydä kaikessa rauhassa uimassa.
Virtakiven saunalle saavuimme aikataulun mukaan eli klo 15. Kansityttö oli pyytänyt meitä pitämään käytävät tyhjinä, jotta he (hän ja kapteeni) voivat tehdä sisäratojen ennätyksiä yrittäessään saada aluksen kiinnitetyksi laituriin. Virtakivessä vesi todella virtaa.
Jännittävin vaihe oli kuitenkin ehkä laivasta poistuminen ”laskusillan” jyrkänteen kautta. Kukaan ei kuitenkaan kaatunut, kun laivan henkilökunta avusti matkustajat satamaan.
Puolakan bussi ja Häkämiehen Jukka olivat jo satamassa valmiina kuljettamaan meidät takaisin lähtöpysäkeille.
Kiitos kaikille mukavasta risteilystä tutustuessamme Kimolan kanavaan!
Päätän höpötykseni tähän ja alla asiallista tietoa Kimolan kanavasta Matti Hälikän uutisoimana.
Arja Sorvali
Tietoja:
– sulutuskorkeus 12 m
– kalliotunneli 70 m
– hinta 20,8 milj. 2/3 valtio
– pituus 5,5, km
– koko vesireitti 400 km, Voikkaa – Pielavesi
– kanava kaivettu 1962 – 1966
– uitto lopetettu 2002
Paatti: Heinolan Laivaosakeyhtiön M/S Pyhäjärvi
Laituri Voikkaalla: Virtakiven sauna
Kuvat galleriassa Matti Hälikkä (mh) ja Arja Sorvali (as)
