Verlan Kirin toiminta päättyy

TIEDOTE 24.4.2022
Verla Kirin toiminta on viime vuosina ollut melkolailla hiljaista.
Covid 19 pandemia on entisestään hiljentänyt toimintaa.
Olemme nyt päättyneet sellaiseen ratkaisuun, että Verlan Kirin aktiivinen toiminta päättyy.

Käytännössä se tarkoittaa ettei jäsenmaksuja enää kerätä, eikä toimintaa järjestetä.
Jos asian suhteen on jollakin kysyttävää/kommentoitavaa, minuun voi ottaa yhteyttä

Verlan Kiri puheenjohtaja Ilpo Hellsten  puh. 040 8493 580   sposti: ilpo.hellsten@luukku.com

Verlan Kirin pilkkikilpailut 23.4.22 Vannelahdessa

 

Startti tapahtui Tauno Sorvalin rannasta klo 9 aamulla. Onginta aika oli 3 h.

Tane oli tarkistanut jään vahvuuden turvalliseksi pilkkiä ja merkannut kilpailu alueen.

Kilpailussa hyväksyttiin kaikki kalat puntarille. Saaliiksi saatiin särkiä ja ahvenia.

Sää suosi pilkkijöitä ja saaliit olivat määrältään erinomaiset, kaikki osallistujat saivat saalista.

Osallistujia oli kilpailussa kuusi (2 naista ja 4 miestä).

Tulokset

Naiset:

  1. Arja Sorvali 3350 g
  2.  Aila Ahvenisto 1660 g

Miehet:

  1. Matti Ahvenisto 3780 g
  2. Tauno Sorvali 3625 g
  3. Ilpo Hellsten 2090 g
  4. Markku Sorvali 1935 g

Kiitokset Tanelle kilpailun järjestämisestä ja kiitokset myös osallistuneille.

Teksti Ilpo Hellsten, Verlan Kirin puheenjohtaja; kuvat Ilpo Hellsten (ih) ja Arja Sorvali (as)

Kalastajat tositoimissa (as)

Pilkkijä kala-apajaa etsimässä (as)

Matti Ahvenisto ja Arja Sorvali; sarjojensa voittajat (ih)

 

 

 

 

 

 

 

Naisten sarjan voittajan/kotisivupäivittäjän jälkikirjoitus:

Vähäiseen osallistujamäärään lienee osasyynä ilmoittelu – ”puskaradio” ja kotisivut – nämä ilmoituskanavat eivät ole osoittautuneet kaikkien toimivimmiksi tiedonvälityksessä. 

Pyörylän latulaatikkoarvonta 20.4.2022

Latulaatikko oli hiihtäjien kirjauksia varten käytössä ajalla 2.2. – 3.4.2022.  Kaikkiaan kirjauksia oli tänä vuonna 141 ja tiedän, että kaikki eivät käyntiään kirjanneet.  Melkoisen suosion peltolatu on hiihtäjien keskuudessa saanut.

Jokainen hiihtäjä oli tavan mukaan oikeutettu yhteen arpaan kirjausmäärästä riippumatta.  Arvontaan osallistui 33 hiihtäjää.  Voittaja arvottiin kyläyhdistyksen hallituksen kokouksessa 20.4.  Onnetar suosi Päivi Iiskolaa, joten hän voi noutaa voittamansa T-paidan kyläyhdistyksen kirpputorilta sen avauduttua.

Kiitos kuluneesta hiihtokaudesta latujen tekijälle, Seppo Pukkilalle, ja tietysti latuja ahkerasti käyttäneille hiihtäjille.

Arja Sorvali
Verlan seudun kyläyhdistys ry

Pyörylän hiihtolatu avattu 2.2.2022

Hyviä hiihtokelejä toivoen

Verlan seudun kyläyhdistys ry

Joulu ja uusi vuosi 2022

Pieni liekki tänään syttyy
talven synkkään pimeyteen.

Pieni liekki valon antaa,
toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki pimeydessä
nyt voi olla jokainen,

Pieni liekki, joka kantaa
valon luokse kaikkien.

– Anna-Mari Kaskinen –

 

Tunnelmallista joulunaikaa
ja
Turvallista vuotta 2022

Verlan seudun kyläyhdistys ry

Olavi Virta, suuri nimi Suomen iskelmätaivaalla

Kyllikki ja Raine Narva kertoivat Verlan seuratalolla 17.11. Olavi Virran värikkäästä elämästä. 

Olavi syntyi suutariperheeseen.  Hänen vanhempansa kannustivat musikaalista poikaansa musiikin pariin. Kyllä sitä tulostakin tuli.  Oli ’Täysikuuta’ ja ’Hopeista kuuta’ ja paljon, paljon muita suuria hittejä.

Kun kuulen ’Itämaista rakkautta’ –iskelmän, joudun aina voimakkaan tunnekuohun valtaan.  Muistan niin elävästi nuoruuden ja Verlan lavan, missä pyörähtelijöitä lattialla riitti, kun kyseinen levy lähti soimaan.

Olavi Virta eli vaiherikkaan elämän huolineen ja murheineen suuria onnistumisia unohtamatta.  Olavin elämä päättyi aivan liian varhain sydänystävänsä, Huldan, luona Tampereella.

Ennen esitystä nautimme kahvit marjapiirakan kanssa.  Osa kuulijoista jäi vielä tilaisuuden jälkeen keskustelemaan kahvikupin ääreen Olavi Virrasta.  Noin 20 kuulijalle ilta toi vaihtelua marraskuun pimeyteen.

Teksti Arja Torikka

Ulkoilupäivä 17.10.2021

Tuuli tuiversi niin kuin sillä tapana syksyllä on, mutta muuten sää oli ihanteellinen ulkoilutapahtumalle.  Pikku hiljaa ulkoilijoita saapui Levonrantaan ja kahdeltatoista parikymmentä patikoitsijaa lähti tutustumaan Kokkokallion luontopolkua ympäröivään maastoon.  Grillihenkilökunta jäi valmistamaan tarjoilua tutustuen samalla uuden grillin ”mukavuuksiin”.

Olin kiertänyt ennakkoon pari lenkkivaihtoehtoa, jotta ulkoilijoilla olisi vara valita päivän kunnon mukainen matka. Lyhyemmälle (n. 1,5 km) matkalle ei loppujen lopuksi löytynyt käyttöä. Kaikki pidemmän matkan (n. 3 km) valinneet jaksoivat kiivetä mäkiä reippaalla vauhdilla.  Omalla kohdalla PPP (pitää pystyä puhumaan) ei olisi joka kohdassa onnistunut, joten ymmärsin olla yrittämättä.

Tunnin reippailun jälkeen meillä oli grillimakkarat valmiina nautittavaksi eikä kahviakaan tarvinnut odotella.  Eihän edellä mainittu tullut yllätyksenä, koska lähtiessä tiesimme keitä grillille jäi.

Palattuamme Levonrantaan mukana olleet kaksi naishenkilöä kiittelivät patikointimatkasta.  Kysyin olivatko he mökkiläisiä. He kertoivat olevansa majoittuneena Ketomökillä ja lukeneensa ulkoilupäivästä niin päättivät lähteä mukaan.  Ihailtavaa oma-aloitteisuutta!

Juttelimme niitä näitä grillikatoksessa ennen kuin hajaannuimme kukin taholleen sunnuntaipäivän viettoon.

Tallataan näitä polkuja jatkossakin.  Kiitos matkaseurasta

Teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen ja Arja Sorvali

Elliweenit ja kesäkauden päättäjäiset 25.9.2021

Vuonna 2002 kunniaverlalainen Elli Vesa ehdotti kyläyhdistykselle kurpitsankasvatuskilpailua ja yhdistys innostui asiasta saman tien.  Elli Vesan maanpäällinen matka loppui 1.9. (3 vk vaille 100 vuotiaana), mutta kurpitsat kasvavat ensi kesänäkin jos niille annetaan mahdollisuus.

Poikkeuksellisen(?) kuuma kesä teki kurpitsojen kasvatuksesta melko konstikasta touhua ainakin näin ”sunnuntaiviljelijälle”.  Kasvuun lähtö kangerteli, yksi tai kaksi kurpitsaa ilmaantui kasvimaalle, kunnes ne mätänivät.  Loppukesästä tuli taas muutama, mutta kasvukausi jäi niille perin lyhyeksi. Meille ilmaantui yksi talvikurpitsa, joka lopetti kasvun puolitoista kuukautta ennen punnitusta.                                                                      

Edellä mainittuja ongelmia lienee ilmennyt muillakin kasvattajilla, kun punnitukseen selvisi ainoastaan 4 tavallista kurpitsaa ja 7 kesäkurpitsaa.  Puutarhalehdet menevät samaan talouteen eli Tauno Sorvali voitti toisen sarjan ja Marja Huimala toisen. Kukkasipulien uudet kodit löytyvät tulosluettelosta. Elliween kurpitsakilpailujen tulokset 2021-converted

Lähes kaikki paikalla olleet halusivat kokeilla arpaonneaan, joten sini- ja punaraitaisia arpoja tarkastettiin innokkaasti arvonnan aikaan.  Lyhty, valopuu ja ”kestokurpitsa” kukkakimpun kera ilahduttivat voittajia.  Lohdutuspalkintoina arvottiin kukkakimppuja ja Kabanossia oman valinnan mukaan.

Kun kilpailutulokset ja arvonnan voittajat olivat selvillä, siirryimme nauttimaan Ismon grillaamia makkaroita ja Arvilan valmistamaa perunasalaattia.  Täytekakkukahvituksen uhkasi sade pilata, mutta onneksi jäi vain uhkailuksi.

Tänä vuonna kesän päätöstilaisuuteen osallistui ainoastaan puolet tavanomaisesta henkilömäärästä, mutta saimme pienemmälläkin porukalla aikaan suuren urheilujuhlan tunnun.  Kokko paloi kauniisti suurella liekillä ja saimme apuja kesän lopettajaisiin yllättävältä taholta.  Uimalaiturin alla majaileva matelija päätti suorittaa ohiuinnin juhlan kunniaksi.  En ole pahoillani, vaikka näin suorituksesta vaan veden pintaan muodostuneet pienet aallot .

Kiitos ja hyvää syksyä kaikille

Verlan seudun kyläyhdistys ry

Teksti Arja Sorvali; kuvat Tytti Vesa (tv), Mari Järvinen (mj), Liisa Kronholm (lk) ja Arja Sorvali (as)

Levonrannan syystalkoot 18.9.2021

Talkookutsu oli kuultu ja saanut liikkeelle 19 innokasta ja ahkeraa ”talkoilijaa” syksyisenä lauantaipäivänä. Sääkin oli syksyisen vaihteleva; tuulenpuuskien ja pienten sadepisaroiden lisäksi aurinko näyttäytyi ajoittain.

Monenlaisia tehtäviä oli kertynyt talkoolaisten hoidettavaksi. Oli vanhan purkua, uuden rakentamista, alueen siistimistä ja talvea varten varustautumista. Osa talkoolaisista aloitti viimeistelemällä kesätorin ja kirppiksen talviteloilleen. Toisaalla Levonrannassa oli jo aloitettu hieman aikaisemmin, koska uusi grilli tuotiin silloin ja se oli kannettava katokseen. Lisäksi vanha tulipaikka purettiin ja tilalle valettiin uuden grillin ”peti”. Oli ruukkipyttyä ja vispilää ja tietysti valumuotti, jonka Ismo oli etukäteen askarrellut.

 Hommat sujuivat vikkelästi ja kaikkialla oli tekemisen meininki. Haravat heiluivat ja iloinen rupattelu kuului eri suunnista työn lomassa. Yleistä hilpeyttä herätti, kun Ismo muun miesväen  avustamana  kaappasi jo ammoin tehtävänsä tehneen puu-ceen  traktorin etuhaarukoihin ja kuljetti sen köyrikokon pohjaksi kokkopaikalle. Siinä se vielä viimeisen kerran ilahduttaa juhlaväkeä kesäkauden päättäjäisissä, kun kokko sytytetään pimenevässä syysillassa.

Touhua riitti ja päätteeksi emännät hihkaisivat kahville kutsun jota mielihyvin noudatettiin. Vilkas ja iloinen jutustelu jatkui kahvimukien ääressä. Vähitellen maltettiin jättää Levonrannan kaunis syksyinen maisema odottamaan seuraavaa viikonloppua, jolloin kesäkausi virallisesti päätetään.

Teksti Helena Rantanen; kuvat Mari Järvinen (mj), Liisa Kronholm (lk) ja Arja Sorvali (as)