Nisuksen kyläkävely 13.9.

Ilmoja on pidelly suotuisasti kyläyhdistyksen ulkoilmatapahtumille. Olemme välttyneet sademyräköiltä, vaikka pilvet ovat uhkaavina taivaanrantaa piirittäneet. Sunnuntain puoleltapäivin kokoontui Nisuksen kylän keskustaan parinkymmentä kyläkävelijää odotuksia täynnä kuulemaan Nisuksen vaiheista. Patikointimatkan pituus Kattilakosken tienhaarasta Kantokosken sillalle oli vain 600 m, mutta asuttuja tai asumattomia taloja matkan varrella nähtiin kymmeniä. Sillan Verlan puoli kuuluukin jo Verlan kuningaskuntaan, nythän olimme Nisuksen tasavallassa.

Nisu tarkoittaa Wikisanakirjassa vehnää tai pullaa, mutta myös saamenkielessä naista tai vaimoa. Voisiko Nisuksen nimen alkuperä ollakin seutua muinoin asuttaneilta saamelaisilta? Kyläkävelyn ohessa tätä nimiasiaakin pohdiskeltiin kuten kuulimme myös kylän vaiheilla tapahtuneita sattumuksia. Kylän ja talojen historiaa meille kertoilivat perusnisukselaiset Pertti Malin, Jorma Pessa ja Raimo Rajajärvi.

Nisuksen kylän muodostaa lukuisa määrä taloja, joista enin osa on vapaa-ajan asuntoja, mutta onpa muutama mökki saanut jälleen ympärivuotiset asukkaat. Pienien kaupunkimaisten tonttien määrään on osaltaan vaikuttanut aikoinaan Rossin isäntä, joka on mieluusti lohkaissut maitaan mökinpaikkaa hamuavalle. Läheisen Verlan pahvitehtaan vaikutuskin on ollut merkittävä kylän asukasmäärään. Heräsi ajatus, että Nisuksen kylästä olisi paikallaan kartta, johon vanhat perustalot nimettäisiin sijainteineen.

Paluumatkaa jatkoimme Kattilakosken partaalle, jossa meitä odotti Liisan kumppanineen loihtima kahvipöytä omenapiirakoineen. Haastettakin löytyi, sillä kovan tuulen takia sähköt olivat poikki juuri silloin, kun oli kahvinkeiton aika.

Kiitokset osallistujille, opas Pertille ja virvoituksesta Liisalle.

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä

Pertti opastaa, keskellä Jorma ja oikealla Raimo

Tasavallan pääkonttori, Willigsmanin talo

Pertti muistaa perinteitä

Kahvi ja piirakka maistui Kattilakoskella

 

 

 

 

 

 

Ps, Kahvittelun lomassa oli puhetta Jorma Pessan kanssa, että hän toimittaa minulle myöhemmin tarinaa Nisuksesta.  Jos näin tapahtuu, lisään tarinan tänne.  Arja Sorvali 

Kanavaristeily 6.9.2020

Vuosi sitten mietimme Jaalan Kotiseutusäätiön avustuskohdetta, josta jäsenemme olisivat kiinnostuneita.  Arvelimme, että Kimolan kanavalla olisi ainakin uutuuden viehätystä ellei muuta.  Emme olleet väärässä.

Suunnittelimme matkan 40 henkilölle jättäen 10 paikkaa tyhjäksi koronaa varten.  Hallitushan (kyläyhdistyksen) ei voinut tietää uskaltaisivatko ihmiset osallistua korona-aikana tämän tyyppiselle matkalle.  Muutamassa tunnissa 40 henkilöä oli ilmoittautunut, joten saman tien nostimme 50:teen lähtijämäärän.  Ehdoton maksimi niin bussissa kuin laivalla oli 50 matkustajaa. 

Huolestuttavia tietoja kuulimme uutisista – Kimolan kanavan suluissa ongelmia, joten sulku oli poissa toiminnasta – M/S Pyhäjärvi oli telakalla rikkoutumisen vuoksi.  Kanavan avaaminen liikenteellehän oli siirtynyt jo useaan otteeseen.

Syyskuun 6. päivänä kaikki kuitenkin toimi ilman ongelmia.  Matkalaiset olivat pysäkeillä ajallaan ja viimeistä sijaa myöten täynnä oleva Puolakan bussi lähti Verlasta klo 10 kohti Heinolaa.  Laiva oli laiturissa valmiina meitä varten. Kun laiva lipui ulos satamasta, puolet porukasta siirtyivät lohikeittojonoon.  Sulassa sovussa vaihdoimme osia ensimmäisen ryhmän ruokailtua.  Itse en ole ns. kalakeittoihmisiä, mutta nyt on sanottava, että ruoka oli oikeasti hyvää.  Jälkiruokana joimme kahvit jäätelöannoksen kera.

Ilma suosi risteilyä, sillä syksyisen ajankohdan huomioon ottaen saimme vettä niskaan vain muutamia pisaroita.  Tuuli piti huolen, ettei ”aurinkokannella” hiki tullut.  Ihmettelimme jyrkkien rinteiden huvilapaikkoja ja ihastelimme kauniita rantatontteja. 

Tulihan Kimolan sulkukin aikanaan.  Meillä oli yleisöä paikalla runsaasti, kun kelluimme sulussa.  Neljän tunnin risteilymatkalle yksi sulku on juuri riittävä määrä.  Tuntui juhlalliselta, kun sulkuportit hitaasti aukenivat.  Luolamainen katto tunnelissa loi mystisen tunnelman, mutta auringonvalo tunnelin suulla tuntui ”helpottavalta”.

Tiesin ennalta kuinka leveä kanava on, mutta silti…  Mummolan ohi lipuessamme, minusta tuntui kuin laiturilta olisi voinut hypätä laivan kannelle. En ollut ymmärtänyt, että M/S Pyhäjärven kokoinen laiva tuntuisi täyttävän koko kanavan.  Seuraava hämmästyksen aihe oli kansityttö/baarimikon rientäminen yläkannelle kaatamaan laivan masto.  Kapteeni antoi ohjeita, ettei yläkannella saa olla ketään ja että matkustajien täytyy sijoittua laivalla niin, että laiva kulkee tasapainossa Kimolan sillan ali.  Me teimme sen mallikkaasti.

Pyhäjärvi tuntui suurelta lätäköltä kaikkien kapeikkojen jälkeen.  Vesi ja taivas olivat harmaita, mutta metsät ja nurmikot vihreitä.  Sama hämmästys kuin kanavalla yllätti myös Pilkanmaassa eli vesireitin kapeus.  Tuntuu ymmärrettävältä, etteivät asukkaat halua olla aamusta iltaan vilkuttelemassa ohimeneville paateille, kun olisi mukava käydä kaikessa rauhassa uimassa.

Virtakiven saunalle saavuimme aikataulun mukaan eli klo 15.  Kansityttö oli pyytänyt meitä pitämään käytävät tyhjinä, jotta he (hän ja kapteeni) voivat tehdä sisäratojen ennätyksiä yrittäessään saada aluksen kiinnitetyksi laituriin.  Virtakivessä vesi todella virtaa.

Jännittävin vaihe oli kuitenkin ehkä laivasta poistuminen ”laskusillan” jyrkänteen kautta.  Kukaan ei kuitenkaan kaatunut, kun laivan henkilökunta avusti matkustajat satamaan.

Puolakan bussi ja Häkämiehen Jukka olivat jo satamassa valmiina kuljettamaan meidät takaisin lähtöpysäkeille.

Kiitos kaikille mukavasta risteilystä tutustuessamme Kimolan kanavaan!

Päätän höpötykseni tähän ja alla asiallista tietoa Kimolan kanavasta Matti Hälikän uutisoimana.

Arja Sorvali

Tietoja:
– sulutuskorkeus 12 m
– kalliotunneli 70 m
– hinta 20,8 milj. 2/3 valtio
– pituus 5,5, km
– koko vesireitti 400 km, Voikkaa – Pielavesi
– kanava kaivettu 1962 – 1966
– uitto lopetettu 2002

Paatti: Heinolan Laivaosakeyhtiön M/S Pyhäjärvi

Laituri Voikkaalla:  Virtakiven sauna

Kuvat galleriassa Matti Hälikkä (mh) ja Arja Sorvali (as)

Tanssit 15.8.2020

Kyläyhdistys järjesti tanssit jäsenilleen Seuratalossa lauantaina 15.8. Hieman jännittyneinä odotettiin tuleeko iltamiin ainuttakaan osallistujaa näinä pokkeuksellisina aikoina. Epäilys oli turhaa, parketti täyttyi vähitellen kiitettävästi tanssipareista. Haitaristi Hannu ja laulaja Leena plus basisti ja rumpali virittivät tunnelman huippuunsa ja ilta vaikutti järjestämisen arvoiselta.

Teksti Matti Hälikkä; kuvat Matti Hälikkä (soittajat)  ja Mari Järvinen

Laulaja Leena Roitto ja soittajat

Alkulämmittelyä tanssilattialla

Yhtye kulisseista kuvattuna

Illan hämyyn himmeään…..

 

 

 

 

 

 

Kansanlaulukirkko 5.7.2020

Sunnuntaina 5.7. kokoonnuttiin Levonrantaan viettämään Kansanlaulukirkkoa. Puhujana toimi Jaalan Kappeliseurakunnan kappalainen Minna Tanska, Jaalan pelimanneja ja kuoroa johti kanttori Risto Eskola. Tilaisuus taltioitiin nettiyhteyksin katsottavaksi.

Aamun sade ei lupaillut poutaa, mutta 15 mennessä sää oli kirkastunut ja aurinko suosi n. 40 osallistujaa. Kansanmusiikkipitoisen hartauden päätteeksi pelimannit kajauttivat, eteen aukeavan maiseman innoittamana, valssin ”Rantakoivun alla”. Kaikinpuolin onnistuneen iltapäivän päätteeksi nautittiin kakkukahvit kyläyhdistyksen tarjoamana.

Kuvat ja teksti Matti Hälikkä

 

Verla laulaa ja soi 4.7.2020

Jo perinteeksi muodostunut ’Verla laulaa ja soi’ heinäkuun ensimmäisenä lauantaina toteutui tänäkin vuonna.  Korona ja keli yrittivät parhaansa, joten molempien yhteisvaikutuksella laulajamäärä jäi vähäiseksi.  Vettä sateli hiljalleen lähes koko ajan, mutta osallistujat eivät antaneet sateen pilata tunnelmaa.

Tänä vuonna laulattajana ja säestäjänä oli Velleri (Veli-Matti Friman).  Hänellä riitti juttua laulujen lomassa ja laulu raikui haitarinsoiton säestyksellä Patruunan puistossa.  Koronaetäisyyksiä oli helppo noudattaa, kun penkkejä oli reilusti.

Kiitos Vellerille ja laulajille reilun tunnin tunnelmatuokiosta.

Teksti Arja Torikka; kuvat Helge Viia

Kesätorikahvion muuttoilmoitus 4.7.2020

Kesätorin kahvio siirrettiin Listakopista torialueelle koronan takia, jotta viruksella olisi enemmän tilaa liikkua tartuttamatta ketään.  Samaisen viruksen takia Verla–päivä 6.6. oli peruttu, mutta muutamat urheat torimyyjät halusivat kuitenkin aloittaa kesätorikauden kyseisenä päivänä.

Valitettavasti sää oli viileä ja sadetta riitti pilaamaan kahvion toiminnan niin kahviotalkoolaisten kuin asiakkaidenkin harmiksi.  Seuraavana lauantaina 13.6. tukala helle ja mäkäräiset pilasivat tunnelman.  Asiakas epäili kuulemma auringon vaikutusta tarjottaviin ja jäipä yhdeltä rouvalta kahvit juomatta mäkäräishyökkäyksen takia.  Jatkokertomuksen seuraava osa eli 27.6. torikahviossa oli jälleen helteinen päivä.  Hyvää päivässä oli mäkäräisten puuttuminen ja asiakkaita riitti koko toriajan.  ”Kylmäkallet” hikoilivat joka tarjoilu- ja säilytysastian alla, joten pullat/piirakat olivat kuin suoraan kylmävitriinistä.  Torilla tavattiin paljon uusia tuttavuuksia, mutta ensi lauantaina tapaamiset hoidetaan Listakopissa.

Nyt on maan ja kyläyhdistyksen hallitus päättänyt luopua osasta rajoituksia koskien kahviotoimintaa.  Kesätorin kahvila palaa siis takaisin Listakoppiin. Päätöksen myötä toivotaan, että talkoolaiset kokevat työskentelyolosuhteet kahviossa inhimillisemmiksi ja asiakkaat voivat nauttia kahvinsa istuen pöydän ääressä.  Paikkahan ei tietysti ole yhtä näkyvä kuin torialueella, mutta sanontahan on, ettei kysyvä tieltä eksy.

Tervetuloa takaisin Listakoppikahvioon!!

Teksti Arja Sorvali

Levonrannan talkoot 12.6.2020

Levonrannan talkoot ovat säilyttäneet suosionsa koronasta huolimatta, sillä rannassa ahersi 17 talkoolaista.  Sorvalin Masa kävi jo aamusta trimmerillä pätkimässä pitkät heinät, joten haravat pääsivät töihin välittömästi.

Tarkoituksena oli siistiä sitiä Verlan osalta enemmänkin. Pientareiden kasvusto oli kuitenkin niin pitkää ja tiheää, ettei sieltä enää roskia erottanut.  Siistimisajankohta on suunniteltava uudelleen tienvarsien osalta.

Miehet asensivat norppalaiturin oikeaan asentoon, joten vakaalle alustalle on nyt helppo astella.  Laituri nro 2 olikin vaan puhdistusta vaille.

Pari miestä ehti hoitamaan opastekylttiasiat ajantasalle.

Lähes kahden tunnin aherruksen jälkeen olimme valmiit nauttimaan puheenjohtajan grillaamat makkarat.  Jälkiruokana olivat nokisen pannun kahvit ”kastamisen” kera.

Kiitos kaikille talkoolaisille.

Verlan seudun kyläyhdistys ry

teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen (mj) ja Arja Sorvali

Talkoot koronan varjossa

Puolakankoskella rakennettiin kevään kuluessa talkoilla kävelysilta. Silta mahdollistaa totutun ulkoilupolun käytön loukkaamatta häiritsevästi rinnetontin uusien omistajien yksityisyyttä. Silta onkin muodostanut koskelle uuden nähtävyyden kevätkuohujen ohella. Talkoiltua polkua voi jatkaa vaikka maitokoppikirjastoon tai Puolakan sillalle osana vanhan Pyörylän sisääntulotien kävelyreittiä .

 

 

 

 

 

Verlan Kirin pilkkikilpailut 14.3.2020

Aurinkoisen tuulisessa säässä ratkottiin Vannelahdessa Verlan Kirin v. 2020 pilkkimestaruus.  Tauno varmisti, että jää kestää.  Mittaus osoitti jään paksuudeksi 31 cm lahdenpoukamassa.  Pilkkijät voivat siis täysin turvallisesti narrata kaloja, tosin jää paukkui pahaenteisesti.  Lämmikkeeksi kisan jälkeen nautittiin makkaraa ja pullakahvit. 

Naisten sarjan voitti Tarja Tarvainen 2120 g saalillaan ja miesten sarjan Tauno Sorvali 3210 g saalilla.  Kiertopalkinnon suurimmalla saalilla sai haltuunsa Tauno Sorvali. Katso tulokset kokonaisuudessaan täältä TULOKSET 14.3.20

Kiitos Vannelahden isäntäväelle sekä makkaranpaistajalle  Verla Kiri

Teksti Ritva Lautamatti-Musto; kuvat Ritva sekä Ilpo Hellsten 

 

                                     

Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.2.2020

Verlan seudun kyläyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 16.2.2020 Verlan seuratalolla.  Parinkymmenen jäsenen kokouksessa puhetta johti Ilpo Puolakka. Tiedotusvälineitä edusti Iitinseudun toimittaja.

Hallituksen ehdotus (5 €) jäsenmaksuksi hyväksyttiin v.2020.  

Vuodelle 2020 hallitukseen valittiin Arja Torikka pj,  Matti Hälikkä varapj, Eeva Viia rahastonhoitaja, Arja Sorvali sihteeri sekä jäsenet Liisa Kronholm, Ismo Puolakka, Virpi Kousa, Helena Rantanen, Matti Koljonen, Jukka Sipilä, Henri Jussila ja Mari Järvinen.

Toiminnantarkastajina jatkavat Leena ja Heikki Kauppi.

Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat sekä päivitettiin muutaman välivuoden jälkeen Kyläsuunnitelma.

Teksti ja kuva
Arja Sorvali