Elliween tulokset ja kesäkauden päättäjäiset 3.10.2020

On taas se aika vuodesta, kun jyvät erotetaan akanoista ja kesän palturipuheet kurpitsojen kasvatuksesta kohtaavat todellisuuden Sorvalin Tanen vaa’alla.

Tilaisuus alkoi tietysti kurpitsojen punnitsemisella.  Sihteeri tunaroi jo osallistumisoikeuksien kanssa, mutta mitään korvaamatonta tai vääryyttä ei sentään tapahtunut.  Seppo Pukkila voitti (talvi)kurpitsasarjan 19,165 kg painaneella kurpitsalla ja Veikko Kärkkäinen onnistui kasvattamaan suurimman kesäkurpitsan 7,180 kg.  Molemmat valitsivat palkinnokseen Viherpihan vuosikerran. Onnittelut heille ja tulosluettelot kokonaisuudessaan täältä. Elliween kurpitsakilpailujen tulokset 3.10.20

Tänä vuonna tarjoilu koostui nakkikeitosta tykötarpeineen sekä tietysti perinteiset täytekakkukahvit – toisille voiton kunniaksi toisille pettymyksen pelastajaksi.  Nakkikeiton valmistivat Eeva Viia ja Liisa Kronholm seuratalolla hetkeä ennen tarjoilua.  Henri Jussila (kokkikoulutuksen oikeuttama) toimi asiantuntijana.  Sivutoimisena seuraajana kastoin lusikkani soppaan ja Masa kuljetti aikaansaannokset Levonrantaan. 

Täytekakut tilattiin Minnan Unelmasta ja aa, että olikin sopivan makeaa ja kosteaa.  Tämmöisen tarjoilun jälkeen oli helpompi kestää epäonni arvonnassa.

Koronan jyllätessä (kuka ties missä) kirpparilla ei tänä kesänä järjestetty arpajaisia.  Päätettiin kuitenkin järjestää arpajaiset päättäjäisissä.  Onnetar suosi päävoiton (”bambi-tunnelmavalo”) osalta Matti Kalliota.  Tauno Sorvali sai ikään kuin vaa’an lainasta arpaonnea ja voitti kauniin lyhdyn kukkineen. Seuraavan arvan onnettarena toimi pj. Arja Torikka.  Kuinka ollakaan hän osoittautui 100 %:ksi onnistujaksi nostamalla oman arvan.  Lohdutuspalkintoina arvottiin vielä Eeva Viian valmistamat kauniit kukkakimput.

Kiitos kaikille 40:lle mukana olleelle kurpitsojen kasvattajille, arpojen ostajille ja kesänpäättäjille mukanaolosta.

Hyvää syksyä kaikille!

Verlan seudun kyläyhdistys ry

Teksti Arja Sorvali; kuvat Arja Sorvali, Markku Sorvali (mv) ja Tytti Vesa (tv)

Levonrannan syystalkoot 26.9.2020

Perhesyihin vedoten viivästyin talkoiden alusta puolisen tuntia.  Osoittautui, että kyseinen puolituntinen oli ratkaiseva töiden kannalta.  Lehdet olivat siistissä kasoissa ympäri tonttia ja kaikki muukin toiminta oli loppusuoralla töiden osalta.  Meidän talouden työosuuden pelastaa mieheni edellisen päivän trimmerin käyttö Levonrannassa.

Kirjasin talkoolistaan talkoilijat, joita oli seitsemäntoista eli aika lailla vakiomäärä.  Mukana oli ensikertalaisiakin, jotka sulautuivat saumattomasti konkareiden joukkoon. 

Viian Eeva ja Rantasen Helena hääräsivät grillaus- ja kahvitustehtävissä.  Grillattu Kabanossi maistui juuri niin hyvälle kuin se aina maistuu eikä Vaasan wieneritkään olleet yhtään hullumpia kahvileipiä.

Kokkovalmistelut jäivät vielä vaiheeseen, mutta Puolakan Ismo lupautui hoitamaan viimeistelyn ennen päättäjäislauantaita 3.10.

Kiitos kaikille mukana olleille työpanoksestanne, jolloin tehtävät per talkoilija jäivät varsin kohtuullisiksi.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Laiturilta mantereelle

Helge valmistelee laiturin talveen

Naisten kesken

KPL:n tilanne huolestuttava

Eeva ja Helena grillaamossa

 

Verla laulaa ja soi 4.7.2020

Jo perinteeksi muodostunut ’Verla laulaa ja soi’ heinäkuun ensimmäisenä lauantaina toteutui tänäkin vuonna.  Korona ja keli yrittivät parhaansa, joten molempien yhteisvaikutuksella laulajamäärä jäi vähäiseksi.  Vettä sateli hiljalleen lähes koko ajan, mutta osallistujat eivät antaneet sateen pilata tunnelmaa.

Tänä vuonna laulattajana ja säestäjänä oli Velleri (Veli-Matti Friman).  Hänellä riitti juttua laulujen lomassa ja laulu raikui haitarinsoiton säestyksellä Patruunan puistossa.  Koronaetäisyyksiä oli helppo noudattaa, kun penkkejä oli reilusti.

Kiitos Vellerille ja laulajille reilun tunnin tunnelmatuokiosta.

Teksti Arja Torikka; kuvat Helge Viia

Levonrannan talkoot 12.6.2020

Levonrannan talkoot ovat säilyttäneet suosionsa koronasta huolimatta, sillä rannassa ahersi 17 talkoolaista.  Sorvalin Masa kävi jo aamusta trimmerillä pätkimässä pitkät heinät, joten haravat pääsivät töihin välittömästi.

Tarkoituksena oli siistiä sitiä Verlan osalta enemmänkin. Pientareiden kasvusto oli kuitenkin niin pitkää ja tiheää, ettei sieltä enää roskia erottanut.  Siistimisajankohta on suunniteltava uudelleen tienvarsien osalta.

Miehet asensivat norppalaiturin oikeaan asentoon, joten vakaalle alustalle on nyt helppo astella.  Laituri nro 2 olikin vaan puhdistusta vaille.

Pari miestä ehti hoitamaan opastekylttiasiat ajantasalle.

Lähes kahden tunnin aherruksen jälkeen olimme valmiit nauttimaan puheenjohtajan grillaamat makkarat.  Jälkiruokana olivat nokisen pannun kahvit ”kastamisen” kera.

Kiitos kaikille talkoolaisille.

Verlan seudun kyläyhdistys ry

teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen (mj) ja Arja Sorvali

Verlan Kirin pilkkikilpailut 14.3.2020

Aurinkoisen tuulisessa säässä ratkottiin Vannelahdessa Verlan Kirin v. 2020 pilkkimestaruus.  Tauno varmisti, että jää kestää.  Mittaus osoitti jään paksuudeksi 31 cm lahdenpoukamassa.  Pilkkijät voivat siis täysin turvallisesti narrata kaloja, tosin jää paukkui pahaenteisesti.  Lämmikkeeksi kisan jälkeen nautittiin makkaraa ja pullakahvit. 

Naisten sarjan voitti Tarja Tarvainen 2120 g saalillaan ja miesten sarjan Tauno Sorvali 3210 g saalilla.  Kiertopalkinnon suurimmalla saalilla sai haltuunsa Tauno Sorvali. Katso tulokset kokonaisuudessaan täältä TULOKSET 14.3.20

Kiitos Vannelahden isäntäväelle sekä makkaranpaistajalle  Verla Kiri

Teksti Ritva Lautamatti-Musto; kuvat Ritva sekä Ilpo Hellsten 

 

                                     

Joulumyyjäiset 15.12.2019

Pikkujoulujen rääppiäiset päättyivät joulumyyjäisvalmisteluihin.  Ilmapiiri oli mollivoittoinen, koska ”turnausväsymys” ilmeni mm. keskittymiskyvyn puutteena.   Viian Eeva sai kuin saikin valmiiksi pitkän ostoslistan myyjäisiä varten.

Ennakkoon oli kysytty kautta rantain ja suorilla yhteydenotoilla sekä ilmoittelulla useammallakin taholla myyjiä myyjäisiin.  Kaikki järjestäjät haluavat lähes samaan aikaan myyjäisensä, joten myyjillä on varaa valita minne he tuotteittensa kanssa menevät. Odotimme viimeiseen asti, että olisimme saaneet esim. joululaatikoita myyvän myyjän paikalle.  Kun odotustamme ei palkittu, päätimme valmistaa itse laatikot, jotta meillä olisi tarjottavaa ostajille.

Eeva Viia oli aamutuimaan valmistanut osan lanttusoseesta laatikoita varten, joten uunit saatiin käyttöön heti aamusta.  Meitä oli neljä (Liisa Kronholm, Virpi Kousa ja Arjat) ”pikkuapulaista” ja pääemäntä Auli Kallio valmistamassa Aulin ohjeilla peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikoita.  Oma osallistumiseni oli niin pienimuotoista avustamista, että mitään laatikkotaituria minusta ei vieläkään tullut. Kaiken kuorimisen, kypsentämisen, soseuttamisen, paistamisen, jäähdyttämisen ja punnitsemisen jälkeen olimme 8 tunnin talkoopäivän päätteeksi enemmän kuin valmiit poistumaan koteihimme seuratalolta.

Ilmoittelussa oli käytössä tällä kertaa myös some – Jaalan koulun 3. lk myi lasten ja vanhempiensa valmistamia tuotteita – Mari Järvinen loi facebookiin tapahtuman myyjäisistä, joten tietoa piti kyllä myyjäisistä olla riittävästi.

Yhtään ei harmittanut myyjäispäivänä ”laatikkorumba” niin mielissään ihmiset olivat, kun jouluisia laatikoita oli saatavana.  Kyläyhdistyksen arpajaispöytä tyhjeni huimaa vauhtia, joten kyllä arpaonneakin tavoitteli moni kävijä.

Myyjäisissä oli tarjolla hunajaa, saaristolaisleipää, kransseja, koruja, villasukkia ja monenlaisia käsitöitä.  Matti Koljonen myi Laulu-Miesten uutta cd:tä ’Taas kaikki kauniit muistot’.  Arvilan leivät olivat monen ostajan kainalossa, samoin pikkuruiset piparkakkutalot saivat uuden kodin.

Ovikranssikilpailuun osallistui kaksi työtä.  Äänien laskenta oli jännittävä, koska äänet olivat tasan ennen viimeisen äänestyslipun avaamista.  Lipusta paljastui nro 3 ja kolmosen takaa löytyi Liisa Kronholm, joka sai 20 euron lahjakortin.

Puffetin puolella kävijät nauttivat torttukahvit tai pikkunälkään riisipuuron.  Niin Itä-Suomen retkelle kuin pikkujouluhinkin osallistuneilta tuli kiitosta, joten kaikki tämä talkoilu on tuottanut myös hyvää mieltä yhteisölle.

Omasta puolestani kiitän kaikkia kotisivujen lukijoita, jotka olette jaksaneet näitä höpinöitä seurata ns. uutisina. Toivotan teille kaikille miellyttävää joulun aikaa ja mielekästä vuotta 2020. 

 Päätän raportointini tältä vuodelta kyläyhdistyksen nimissä tähän. 

Arja Sorvali   (teksti ja kuvat)

Pikkujoulut 5.12.2019

Pikkujoulukoristeita 1.12.

Kaikkea kaunista koristeisiin

 

Taannoin pikkujouluväki ihasteli harmaille laudoille tehtyjä pöytäkoristeita, joten päätimme tälläkin kertaa yllättää.  Liisa Kronholm ja Eeva Viia olivat kokoonpanopuolella ja Arjat (Sorvali ja Torikka) avustivat.  Kattauskoristelu oli siis hyvällä mallilla jo.

 

 

Suunnitelmien mukaan valmistelut etenivät 3.12. salin pöytäjärjestelyillä, kuusen pystyttämisellä ym. koristelulla. Esirippukin temppuili,joten Helge Viia ja Matti Hälikkä ahersivat sillä suunnalla.Olimme niin ahkeria, että saimme vapaa päivän 4.12.

Valmistelua kalustuksen suhteen

Kattausta

Illan tunnelmaa hämyssä

 

 

 

 

 

 

Varsinainen juhlapäivä koitti 5.12.  Ilmassa epävarmuutta edellisenä päivänä pitäisikö ympäristö hiekoittaa vai ei.  ”Onneksi” kostea ilma päivällä piti huolen liukkaudesta. 

Puheenjohtaja Arja Torikka toivotti kyläyhdistyksen puolesta pikkujouluvieraat tervetulleiksi ja Verlan Kirin sihteeri Ritva Musto puolestaan lausui Kirin toivotukset.

Laura Karttunen säesti yhteislaulut.  Yllätyksenä hän oli tuonut kirkonkylän satakielen, Helmi Mattilan, laulamaan meille muutaman joululaulun.  Kyllä oli kaunista kuultavaa.

Arvilan valmistama riisipuuro tarjottiin noutopöydästä puffetin puolella.  Hyväksi koettu kierrätys salin pääovista osoittautui taas hyvin toimivaksi vaihtoehdoksi.  Puuro maistui vieraille luumu- tai mustikkasopalla  tai perinteisesti maidon kera.

Verlan Kirin kuntolaatikoilla (Pyörylä ja Jukakoski) eniten käyneiden joukosta arvottiin lahjakortin saaja – viime vuotuiseen tapaan onni suosi Markku Sorvalia, joka sai juhlassa myös kaiverrettavana olleen kalakilpailun kiertopalkinnon.  Kiri muisti myös joogan ja jumpan johdosta seuratalon lämmityksestä ja siisteydestä huolehtivaa joukkoa – Arja Torikka, Liisa Kronholm, Eeva Viia ja Arja Sorvali.  Näytelmäkerhon näyttelijä/ohjaaja/dramaturgi/koreografi Auli Kallio kuului myös Kirin muistamiin henkilöihin.

Kyläyhdistyksen  hallitus  valitsi Kunniaverlalaiseksi  (4.) Tauno Hellstenin, joka sai valintansa merkiksi kunniakirjan ja kukkakimpun.  Kunniaverlalaiset Ilkka Laine (94 v.) ja Elli Vesa (98 v.) olivat myös seuraamassa Taunon valintaa tähän kunniakkaaseen joukkoon, ainoastaan Rainer Richter oli estynyt.

 Tietoon oli tullut uudet asukkaat Pahasaaressa, mutta vauvoista ei ollut muuta tietoa kuin vihiä, että ensi vuonna olisi myös vauvoja.

Kylän ”näytelmäkerho” esitti keksimänsä tapahtumasarjan.  Idea lähti lähinnä olemassa olevasta vaatetuksesta ja jokainen sai keksiä parhaiten suuhunsa sopivat sanat.  Auli toimi unineen Erikeeperinä tapahtumille, jotta saimme kokoon jonkinlaisen tarinan.  Meillä vuorosanat vaihtuivat joka harjoituskerralla (4), joten jos aika olisi sallinut ties mitä juttua olisi esim. hienon naisen suusta kuultu taksista puhumattakaan.

Miesenergialla ladattu tiimi – Jukka Sipilä, Matti Kallio, Pekka Pärssinen ja Ismo Puolakka – huolehti kahvitarjoilusta.  Torttukahvit on takuuvarma tarjottava pikkujouluissa, joten miehet saivat täyttää kahvipannujaan tiheään tahtiin.

Arvonta seurasi kahvittelun jälkeen.  Jotkut saivat taas useampia arpavoittoja ja jotkut vaan toivoivat saavansa edes yhden.  Puolakan Valmismatkojen lahjoittaman matkavoiton voitti Olli Lindholm ja päävoittoherkkukorin Kimmo Arkko.

Seuraavaksi illan kohokohta ainakin kilttien ihmisten mielestä – joulupukki.  Viime vuoden tapaan joulumuori saapui tuuraamaan pukkia, mutta hän suoriutui tehtävästään taas mallikkaasti.  Joulumuori halusi antamalleen lahjalle vastalahjaksi joko laulun tai tanssin.  Loppujen lopuksi jompikumpi esitys onnistui kaikilta.

Seuratalolla oli tänä vuonna pikkujoulun viettäjiä yli seitsemänkymmentä, joten kaikki yhdessä teimme taas kerran juhlasta tunnelmallisen Selman päivän pikkujouluillan.

Teksti Arja Sorvali; kuvat Matti Hälikkä, Ossi Ojanen ja Arja Sorvali

 

Kesän päätös 21.9.2019 Levonrannassa

Sadonkorjuutorin jälkeen ohjelma jatkui kurpitsojen punnituksella Levonrannassa.  Tauno Sorvali toi huippu digitaalivaa’an, joka ei antanut mitään anteeksi eikä myöskään lisäpainoa jaellut.  Meitä oli kasvatuksessa onnistuneita ja vähemmän onnistuneita.  Pelkkä katse kertoi mihin kategoriaan itse kuuluin. 

Kurpitsoja oli punnittavana lukumäärältään saman verran kumpaakin lajiketta – kesä ja talvi. Taina ja Seppo Pukkila voittivat sarjansa, joten siinä perheessä ei ole puutetta puutarhauutisista. Sarjojen toiset ja kolmannet saivat kukkasipulipussit palkinnoksi onnistumisestaan. ELLIWEEN TULOKSET V. 2019  Tänä vuonna poikkeuksellisesti myös ”häntäpää” palkittiin – Marja Huimala oli lahjoittanut palkinnoksi sarjojen kolmelle viimeiselle kurpitsasäilykkeitään.  Ajatella, meille tuli kaksi purkkia!

Järjestäjät eivät ole koskaan mitään tarkkoja sääntöjä luoneet kilpailuun.  Joskus on kuitenkin päätetty, että jättikurpitsoja ei hyväksytä kilpailuun ja samasta perheestä ei voi olla kahta kurpitsaa samaa lajiketta (jolloin kysymyksessä olisi perheen suurin ja toiseksi suurin kurpitsa!).  Meillä on mietittävää ensi vuoden kurpitsakilpailua ajatellen, jotta yksinkertaiset säännöt toimisivat vuodesta toiseen.

Puolakan Ismo oli sytyttänyt kokon antamaan valoa ja lämpöä.  Arvilasta tilattu lohisoppa lämpeni upouudella kaasukeittimellä hetkessä ja kalasopan kannattajat kuuluivat ihastelevan keittoa.  Ei ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään, kun kinuskikakun kuorrutus olisi halunnut veitsen mukana pois kakun päältä.  Taitavat leikkaajat saivat kuitenkin kakun taltutettua ja jokaiselle palalle riitti myös kuorrutusta. Nam.

Kurpitsat tuli punnittua, palkinnot jaettua ja tarjoilu nautittua.  Ilmassa sateen uhka, joten kaikki n. 50 kesän päättäjää ei turhia aikaillut kotiin lähdössä.  Järjestäjät saivat muutaman pisaran niskaansa jälkiselvittelyjen aikana, mutta ei mitään katastrofaalista.

Kesä on ohi ja syksy saapuu, mutta luonto antaa parastaan väriloistollaan.  Hyvää syksyä ja kiitos kuluneesta kesästä kaikille mukana olleille.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali 

Syystalkoot Levonrannassa 20.9.2019

Ehdottomasti suosituin talkookohde ja ajankohta ovat Levonrannan syystalkoot.  Tällä kertaa paikalla oli 17 talkoolaista, joten kaikki sujui suitsait sukkelaan. 

Odottava tunnelma seuraavan päivän kurpitsamittelöön siivitti iltapäivän töitä hyvässä seurassa ja kauniissa ympäristössä. Talkoiden päätteeksi nautimme grillimakkarat jälkiruokana pullakahvit .

Seuraava päivä oli ohjelmaa täynnä, joten tehtäväjaon jälkeen lähdimme valmistautumaan tulevaan.

Kiitos talkoolaisille ”juhlasalin” siistimisestä.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Talkoot 21.5. Kirppis/Tori ja 24.5. Levonranta

21.5. Eeva, Liisa ja minä menimme kirppikselle jo ennen pääjoukkojen saapumista, koska tekemistähän riitti useammaksi tunniksi.  Todellisuudessa emme ole lähelläkään maalia edes 24.5. talkoiden jälkeen.  Kaikkiaan meitä oli 14 talkoolaista, jotka olivat luopuneet vapaa-ajastaan kyläyhdistyksen hyväksi.

Reipasta vauhtia torikahvion pöydät ja tuolit ym. talven kirppiksellä säilytetty tavara siirtyi toria kohti.  Pöydät eivät olisi ehkä halunneet vaihtaa paikkaa, koska viimeisenä toivona päättivät pudottautua kyydistä matkalla. 

Talkoiden päätteeksi joimme kahviossa kahvit ja testasimme sähkögrillillä grillaamista.  Juttua riitti talven jäljiltä ja kesää suunnitellessa. 

24.5. Pari talkoolaista ei päässyt Levonrantaan varsinaisena talkoopäivänä, joten päättivät käydä haravoimassa paikat kuntoon edellisenä päivänä.  Wau! Kutsuisin moista toimintaa esimerkilliseksi auttamisen haluksi.

”Tyttötrio”  kunnostautui edelleen kirppiksen merkeissä ja 7 talkoolaista huolehti Levonrannan loppusilauksesta.  Laituri ja haravointijätteet pääsivät omille paikoilleen. Puheenjohtaja huolehti emännän tehtävistä grillikatoksessa.

Talkoiden jälkeen Kirppis ja ilmoitustaulujen siistiminen on vielä vaiheessa, mutta Levonranta on valmis ottamaan kesän vastaan.

Kiitos kaikille työpanoksestanne.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali