Verlan Kirin pilkkikilpailut 24.3.2018

Tänään oli urheiluseuran jäsenten väliset pilkkikilpailut Vannelahdessa.  Kilpailuaika oli klo 9.00 – 12.00. Pakkasta oli muutama aste eikä tuulikaan meitä kummemmin hätistellyt.  Tuskin kukaan voi kuitenkaan sanoa hikoilleensa ellei nyt hiljaiselo jään alla aiheuttanut tuskan hikeä.   Kilpailuun ilmoittautui 12 kalastajaa; naisten sarjaan 4 ja miesten sarjaan 8 henkilöä. 

Pilkkisaalis on vähän kuin lotto voitto – se tulee, jos on tullakseen.  Tällä kertaa tämä lottotuuri osui omalle kohdalle.  Mahtui tuohon kolmeen tuntiin kalatontakin aikaa, mutta yleisesti ottaen minua onnisti.  Sain kilpailujen suurimman saaliin (2070 g) ja kiertopalkinnon haltuuni kesäkisoihin asti. Seuraavaksi eniten kaloja oli miesten sarjan voittajalla, Tauno Sorvalilla, jonka saalis vaa’alla näytti lukemaa 1505 g. Ainoastaan yksi kalastaja jäi ilman saalista; tänään ei ollut hänen lottopäivänsä. Pilkkikilpailun tulokset 24.3.2018

Grillikatoksessa makkarat tirisivät Irja Auvisen toimesta ja Marja Huimala oli leiponut niin maan perusteellisen hyviä korvapuusteja kahvin kanssa nautittavaksi.  Ulkoilun jälkeen jokaiselle tarjoilu maistui.

Kiitos pilkkijöiden puolesta Kirin kisatoimikunnalle.

Teksti Arja Sorvali; kuvat Marja Huimala

 

Verlan Kirin onkikilpailut 1.9.2017

Syyskuun ensimmäisen päivän kuulaassa auringonpaisteessa ratkottiin Verlan Kirin jäsentenväliset kalastusmestaruudet.
Toisilla nappasi ja toisilla ei – melkein kuitenkin kaikilla.

Tulokset

Naiset

1. Arja Sorvali   244 g

Miehet
1. Markku Sorvali   959 g   Kilpailujen suurin saalis oikeutti myös kiertopalkinnon hallussapitoon.
2. Jukka Tarvainen    93 g
3. Tauno Sorvali        38 g
3. Harri Oksanen       38 g
    Helge Viia               –
    Rainer Richter        –

Muonitusjoukoissa kahvimestarina Tauno Hellsten; makkaranpaistajina Ritva ja Jouko Musto.

Levonrannan luonnon rauhaa

Kalastuksen jälkipuintia nuotiolla

Pariskunta Sorvali; naisten ja miesten sarjan voittajat

Kalastajat yhteiskuvassa

 

 

 

 

 

 

Teksti Ritva Musto; kuvat Ritva Musto ja Arja Sorvali

ps. Tuloksien tarkastelussa kiinnittäisin erityishuomiota naisten sarjan ensimmäisen ja viimeisen osallistujan saaliiseen. Niinpä – olisi oikeuttanut miesten sarjan toiseen sijaan. Kalastajan (as) vaatimaton lisäys.

Kokkokallion kesäjuhla 10.6.

Vanhan ajan kesäjuhlat

Kokkokalliolla vietettiin lauantaina 10.6.2017 oikeita vanhan ajan kesäjuhlia. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi oli julistettu valtakunnallinen Avoimet kylät -päivä, johon tapahtuma liittyi. Kalliolle noustiin polkua pitkin Kauramaan suunnasta ja ylhäällä tulijat vastaanotti pelimannimusiikki sekä Suomen ja Werlan Kirin liput. Penkkejä oli tuotu paikalle istuimiksi, mutta äänentoistolaitteita ei ollut – eihän niitä ennenkään ole käytetty.

Ohjelmassa oli pelimannimusiikin lisäksi tanhuesitys, munkinsyöntikilpailu, piirileikki sekä puhe ja vanhojen verlalaisten muistelua. Puheessa Inkeri Sutela (os. Ahvenisto) kertasi Suomen historian ja Kokkokallion käytön vaiheita. Jo Venäjän vallan aikana patruuna piti Kokkokalliolla juhannusjuhliaan sekä syksyllä ilotulitusjuhlat. Itsenäisessä Suomessa taas sekä Werlan Kiri että osuuskauppa järjestivät juhlia Kokkokalliolla. Sotien aikaan siellä oli ilmatähystystorni ja EU-Suomessa on kalliolle järjestetty sen laen kiertävä luontopolku, johon rahaa on saatu ”Brysselistä” asti.

Elli Vesa muisteli mm. kuinka Kokkokallion tansseissa kerran kaikki tytöt halusivat tanssiparikseen saman pojan, joka ei kuulemma tallonut koskaan varpaille. Naistenhaun koittaessa hakijoita olikin niin paljon, että tuo taitava nuorukainen kiipesi piirittäjiään pakoon puuhun…

Juhlat juonsi jouhevaan tapaansa Tauno Hellsten ja lopuksi lähdettiin yhdessä polkua alas Levonrantaan, missä tarjottiin kahvia ja pullaa ja soitto ja rupattelu jatkuivat.

Inkeri Sutela

Valokuvat Matti Hälikkä

Juhlaväkeä

Elli Vesa eturivissä

Tanhuryhmä Kasareikka

Juhlapuhe Inkeri Sutela

 

Retki Pyörylän perukoille 21.5.

Kevään ulkoilukohteena oli Lehtisen Raijan ja Leon puutarha sekä Pukkilan Tainan ja Sepon laavu Lintukymen rannalla. Lähtöaikaan klo 11 Pyörylän maitokopille oli kokoontunut kymmenkunta retkeläistä, mutta perille tultaessa oli joukkomme  kasvanut pariinkymmeneen.

Matkalla laavulle Hälikän Matti kertoi Pyörylän kylän historiaa. Kylän kantatiloja ovat Toitturi, Paavola, Puolakka ja Urpanen. Maitokopilta lähdettäessä tie seurailee Urpasen tilan maita. Urpanen on edelleen isojaossa pilkottu 1830 –luvulla viiteen osaan, jotka ovat järjestyksessä tietä kulkien Perttola, Anttila, Perätalo, Mikkola ja Koppeli.

Saavuimme Raijan ja Leon puutarhaan. Myöhäisestä kesän tulosta johtuen Raijan istutukset olivat vasta aluillaan, mutta Leon rakentamassa kasvihuoneessa oli tomaatin kasvu täydessä vauhdissa.

Parin kivenheiton päässä puutarhasta sijaitsi laavu. Koivikon ympäröimä suora polku johti Lintukymen rantaan laavulle. Isäntäväen polttopuita säästäen sytytettiin nuotio kuivista risuista ja lehdistä. Onneksi paikka ei sattunut tuulen kohdalle. Nokipannukahvia vartoillessa käristyivät makkarat pikapikaa ja pian porisi kahvikin pannuissa. Yhteensattuman vuoksi Isäntäväen juhliessa muualla kertoili Lehtisen Matti laavun teosta ja paikan ympäristöstä.

Paluumatka sujui tuloreittiä keväisessä auringon paisteessa Pyörylän peltojen lämmittämän leppeän kevättuulen hyväillessä kulkijoita.

Kiitokset Tainalle ja Sepolle vieraanvaraisuudesta!

Teksti Matti Hälikkä; kuvat Matti Hälikkä, Helena Keskitalo, Arja Sorvali ja Helge Viia

Kevättalkoot 5.5.

Jokakeväiset siivoustalkoot Levonrannassa sujuivat tottuneen talkooväen uurastamana joutuisasti. Tälle keväälle ominainen kylmä pohjoisviima ei rantaamme  osunut, mutta puna nousi monen poskille.

Päällisinpuolin rantarakennelmat olivat talven jäljiltä säilyneet jotakuinkin kohdillaan, joten keskityimme pihan siivoukseen. Lehtikarikkeet vedettiin pressulla kompostointia odottamaan, pölkkyjä pilkottiin uudella kirveellä pikavauhtia ja kunnostussuunnitelmia aprikoitiin tulevalle kesäkaudelle. Kumollaan pitkään telakoidun tervaveneen omistusta kyseltiin, ajatuksena  lunastaa ja kunnostaa paatti kyläyhdistykselle yhteiskäyttöön.

Rupeaman odotetuin hetki: grillimakkara, Taunon keittämä nokipannukahvi ja omenaviineri sekä jutustelu nuotiotulilla kruunasivat talkooillan. Kiitokset erityisesti talkoiden ennakkovalmisteluihin osallistuneille.

Hyvin suunniteltu on …..

Uusi kirves testissä

Talkoiden loppuhuipennus

 

 

 

 

 

 
Uutisteksti ja kuvat Matti Hälikkä

Vuosikokouksen henkilövalintoja ym. ajankohtaista

Vuosikokous 19.2.2017
kuva Matti Hälikkä

Vuonna 2017 Verlan seudun kyläyhdistys ry:n puheenjohtajana toimii Arja Torikka, p. 050 581 9865, arja.torikka@gmail.com ja sihteerinä Marja Huimala, p. 040 752 1283, marja.huimala@pp.inet.fi, joihin voit olla yhteydessä kyläyhdistystä koskevissa asioissa sekä maksaa jäsenmaksun jäsenkorttia vastaan.  Puheenjohtajan lisäksi uuteen hallitukseen valittiin Matti Hälikkä, Marja Huimala, Kari Mäkinen, Arja Sorvali, Matti Koljonen, Tauno Hellsten, Kristiina Kähkönen, Liisa Kronholm, Eeva Viia ja Ismo Puolakka.

 

 

 Verlan seudun kyläyhdistys ry:n järjestämät tapahtumat ovat avoimia kaikille alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille ym. Verlan seudun henkilöille.
Kyläyhdistyksen toimintaa voi kannattaa maksamalla jäsenmaksun 5e/jäsen jäsenkorttia vastaan kyläyhdistyksen tapahtumissa puheenjohtajalle tai sihteerille. Mikäli maksatte yhdistyksen tilille (FI14 5751 1020 0018 87) ja samassa maksussa on useampi henkilö, MAINITKAA KAIKKIEN NIMET VIITETIEDOISSA.

Kylän tapahtumista ilmoitetaan kylien ilmoitustauluilla, sähköpostilistalla ja kylän verkkosivuilla www.verlanseutu.fi. Yhdistyksen sähköpostilistalle liittymisen voi ilmoittaa osoitteeseen verlanseudunkylayhdistysowner@)yahoogroups.com. Ilmoita muuttunut sähköpostiosoitteesi varmistaaksesi tiedon saamisen.

TAVATAAN TAPAHTUMISSA

Verlan seudun kyläyhdistys ry
Marja Huimala

Elokuvailta 6.11.2015

Elokuvailtojen pitkä perinne jatkui musiikkiaiheisella elämäkertaelokuvalla vuodelta 1948 Ruusu ja kulkuri. Elokuva kertoo basso baritonilaulaja Abraham ”Aappo” Ojanperästä. Unohdettu laulajasuuruus oli merkittävä henkilö laulutaiteen historiassa, koska oli maamme ensimmäinen koulutettu laulaja ja toimi alansa tienraivaajana Suomessa.

Seurataloon kokoontui kolmekymmentä mv-elokuvan uskollista katsojaa nauttimaan aidosta vanhanajan elokuvateatteritunnelmasta. Vanha filmikone toimi luotettavasti ja saimme kahvitella kahden filminkelan vaihdon ajan.

IMG_3463IMG_3464