Verlan Kirin pilkkikilpailut 24.3.2018

Tänään oli urheiluseuran jäsenten väliset pilkkikilpailut Vannelahdessa.  Kilpailuaika oli klo 9.00 – 12.00. Pakkasta oli muutama aste eikä tuulikaan meitä kummemmin hätistellyt.  Tuskin kukaan voi kuitenkaan sanoa hikoilleensa ellei nyt hiljaiselo jään alla aiheuttanut tuskan hikeä.   Kilpailuun ilmoittautui 12 kalastajaa; naisten sarjaan 4 ja miesten sarjaan 8 henkilöä. 

Pilkkisaalis on vähän kuin lotto voitto – se tulee, jos on tullakseen.  Tällä kertaa tämä lottotuuri osui omalle kohdalle.  Mahtui tuohon kolmeen tuntiin kalatontakin aikaa, mutta yleisesti ottaen minua onnisti.  Sain kilpailujen suurimman saaliin (2070 g) ja kiertopalkinnon haltuuni kesäkisoihin asti. Seuraavaksi eniten kaloja oli miesten sarjan voittajalla, Tauno Sorvalilla, jonka saalis vaa’alla näytti lukemaa 1505 g. Ainoastaan yksi kalastaja jäi ilman saalista; tänään ei ollut hänen lottopäivänsä. Pilkkikilpailun tulokset 24.3.2018

Grillikatoksessa makkarat tirisivät Irja Auvisen toimesta ja Marja Huimala oli leiponut niin maan perusteellisen hyviä korvapuusteja kahvin kanssa nautittavaksi.  Ulkoilun jälkeen jokaiselle tarjoilu maistui.

Kiitos pilkkijöiden puolesta Kirin kisatoimikunnalle.

Teksti Arja Sorvali; kuvat Marja Huimala

 

Pyörylän hiihtolatu 1.3.2018

Tänään, maaliskuun 1. päivänä, Seppo Pukkila ajoi latukelkallaan meille verlalaisillekin ladun jäälle.  Eeva Viia teki testihiihdon ja vallan mainioksi kehui.  Minä kävin tietysti testaamassa omalta osaltani.  Ainoastaan yhdessä kohdassa oli latusilla suorastaan vettä ja nurinmenovaara olematon.

Toisin oli viikko sitten.  Meillä oli molemmilla, Eevalla ja minulla, mahdollisuus tutustua jääpeitteeseen ihan lähietäisyydeltä.  Märillä latusilla sukset painuivat ”syvälle” ja myöhemmin kun ladut jäätyivät niin monot kuin siteetkin takertuivat latujen reunoihin.  Nämä takertumiset aiheuttivat Eevalle kerran ja minulle kaksi kertaa mustan kannikan ja kynärpään sekä tärähdysvammoja sinne tänne.  Sisukkaina sivakoijina olemme kuitenkin jatkaneet harrastuksen parissa.

Nyt kaikki latusille, kun ainakin hetken meillä on baana auki.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali

 

Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2018

Joulu joutui,
sytyttely kynttilöitä
lämmitteli sydänöitä
mielet loihti iloisiksi
puut, pellot kaunihiksi.

Hyvää ja rauhallista Joulua
sekä
menestystä tulevalle vuodelle 2018

Verlan seudun kyläyhdistys ry

 

Kyläyhdistys kiittää kaikkia kyläläisiä ja vapaa-ajan asukkaita yhteistyöstä vuoden aikana, ensi vuonna taas tavataan. Erityiskiitokset runsaalle talkoolaisten joukolle monissa talkootapahtumissa.

Köyrikokon sytytystalkoot 14.10.17

Kello kuuteentoista asti oli sää pysynyt sateettomana, mutta tulien sytytyksen aikaan alkoi hiljalleen riputella.   Puolakan Ismo oli tuonut säkillisen komeita tuohikäppyröitä.  Kuivia puita käärimme näihin ”lahjakääreisiin”, mutta välittömästi tuohen sammuttua sammui myös paketin sisältö.  Mikä neuvoksi?

Jäimme ihmettelemään, kun Kallion Matti hyppäsi autoonsa ja poistui paikalta.  Ei aikaakaan kun Matti palasi mukananaan sytytyskalustoa – Unto -koira ja kaasupullo ”liekinheittimellä”.  Koko sytytysyksikkö (Kukkolat Aila ja Lassi, Timot Forsell ja Nyholm sekä Arja S. ja Matti K.) oli kiireinen hyvän tovin ennen kuin märät puut päättivät antaa periksi.

Vuosikausia palokunnassa palvelleena Kukkolan Lassi totesi, että täytettyään pyöreitä vuosia hän päätti jättää sammutustyöt nuoremmille ja siirtyä sytytyspuolelle.  Ei arvannut Lassi silloin, että ”tulen herraksi pääseminen” on välillä yhtä vaikeaa kummallakin puolella.

Kahden ja puolen tunnin yrityksen ja onnistumisen jälkeen köyritulista oli jäljellä vain punainen hiillos.  Kiitos kaikille periksiantamattomuudesta.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kallion sytytysyksikkö – Matti, Unto ja kaasupullo

Timo Nyholm ja Matti Kallio ruokkimassa tulta

Pimenevässä illassa hehkuva hiillos

 

Kesäkauden lopettajaiset ja Elliweet 30.9.2017

Kuten ennen kaikkia suuria juhlia – siivotaan.  Niin nytkin,  perjantai-iltana oli 19 henkilöä pistämässä paikkoja juhlakuntoon Levonrannassa.  Aikaisemmin kesällä Kauramaalta raivatut pusikot ajettiin köyrikokkoon Viian Helgen ja Sorvalin Taunon toimesta.  Haravoitiin tienoot ja kokkolautan jäämistö kuljetettiin romun keräykseen.  Lopuksi tietysti nautimme makkarat ja kahvit ja ihailimme kättemme töitä.

Kulunut kesä ei liene paras mahdollinen kurpitsankasvatustakaan ajatellen? Toisaalta tulosluettelo antaa ymmärtää osittain aivan muuta.  Vannelahdesta ei tule ensi vuonna puutarhalehtiä puuttumaan, sillä Tauno Sorvali voitti talvikurpitsakilpailun 7,270 kg:lla ja Marja Huimala kesäkurpitsakilpailun 5,300 kg:lla. Talvikurpitsat olivat huomattavastikin pienempiä kuin edellisinä vuosina, mutta kesäkurpitsat tykkäsivät kuluneesta kesästä. Talvikurpitsasarjan toinen oli Markku Sorvali ja kolmas Eini Munne.  Kesäkurpitsasarjan toinen oli Veikko Kärkkäinen ja kolmas Sisko Salminen. Sarjojen toiset ja kolmannet saivat palkinnoksi Arvilan leivät, joten kannatti kasvattaa heidänkin. Tulosluettelo kokonaisuudessaan täältä Elliween kurpitsankasvatuskisan 2017 tulokset

Tarkoitus oli polttaa köyritulet, mutta kokkoarkkitehtuuri petti meidät.  Yritämme myöhemmin päästä risukasasta eroon paremmalla suunnittelulla.

Kun Marja Huimalan ahkeroima kurpitsakeitto löysi tiensä ns. parempiin suihin, joimme vielä Arvilan leipomon täytekakun kera kahvit.  Voisiko paremmin kesän päättää kuin viidenkymmenen kyläläisen/mökkiläisen seurassa?

Yritän saada itseni ymmärtämään, ettei joka kerta tarvitse voittaa. Ehkä seuraavassa kurpitsapunnituksessa olen jo hyväksynyt asian.

Kiitos kaikille kuluneesta kesästä.  Tapaammehan viimeistään pikkujouluissa suurella joukolla?

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kokkokallion kesäjuhla 10.6.

Vanhan ajan kesäjuhlat

Kokkokalliolla vietettiin lauantaina 10.6.2017 oikeita vanhan ajan kesäjuhlia. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi oli julistettu valtakunnallinen Avoimet kylät -päivä, johon tapahtuma liittyi. Kalliolle noustiin polkua pitkin Kauramaan suunnasta ja ylhäällä tulijat vastaanotti pelimannimusiikki sekä Suomen ja Werlan Kirin liput. Penkkejä oli tuotu paikalle istuimiksi, mutta äänentoistolaitteita ei ollut – eihän niitä ennenkään ole käytetty.

Ohjelmassa oli pelimannimusiikin lisäksi tanhuesitys, munkinsyöntikilpailu, piirileikki sekä puhe ja vanhojen verlalaisten muistelua. Puheessa Inkeri Sutela (os. Ahvenisto) kertasi Suomen historian ja Kokkokallion käytön vaiheita. Jo Venäjän vallan aikana patruuna piti Kokkokalliolla juhannusjuhliaan sekä syksyllä ilotulitusjuhlat. Itsenäisessä Suomessa taas sekä Werlan Kiri että osuuskauppa järjestivät juhlia Kokkokalliolla. Sotien aikaan siellä oli ilmatähystystorni ja EU-Suomessa on kalliolle järjestetty sen laen kiertävä luontopolku, johon rahaa on saatu ”Brysselistä” asti.

Elli Vesa muisteli mm. kuinka Kokkokallion tansseissa kerran kaikki tytöt halusivat tanssiparikseen saman pojan, joka ei kuulemma tallonut koskaan varpaille. Naistenhaun koittaessa hakijoita olikin niin paljon, että tuo taitava nuorukainen kiipesi piirittäjiään pakoon puuhun…

Juhlat juonsi jouhevaan tapaansa Tauno Hellsten ja lopuksi lähdettiin yhdessä polkua alas Levonrantaan, missä tarjottiin kahvia ja pullaa ja soitto ja rupattelu jatkuivat.

Inkeri Sutela

Valokuvat Matti Hälikkä

Juhlaväkeä

Elli Vesa eturivissä

Tanhuryhmä Kasareikka

Juhlapuhe Inkeri Sutela

 

Kesätorin avajaiset 3.6.2017

Etukäteen päivä suorastaan pelotti – muutama aste lämmintä – tulisiko kukaan torille sen enempää kuin kahvioon kahvittelemaan.

Varauduin vaatetuksessa samaan kuin 10:nen asteen pakkasella enkä katunut päivän mittaan.  Toinen talkoolainen joutui ennen h-hetkeä käväisemään vaatteiden vaihdossa.  Kaikesta tästä huolimatta kummallakaan ei ollut hiki loppujärjestelyjä tehdessä.

Kyllä oli myyjättären ”suu messingillä”, kun ensimmäinen kahvioasiakas saapui heti kahdeltatoista.  Kuten meille on tavaksi tullut Arvilan pullien lisäksi Ritva toi kahvioon karjalanpiirakat ja minä mustikkapiirakat. Lajitelmalla oli joka sortille ottajansa. En vielä illallakaan ota uskoakseni, että meillä oli tällä ilmalla niin paljon asiakkaita.  Talvi on kuitenkin takana ja kesäasukkaat ja kyläläiset ovat ilmeisesti kaivanneet yhteistä kohtaamispaikkaa.

Myyjiä sopisi paikalle enemmänkin. Torilla olleet myyjät olivat kuitenkin tyytyväisiä kesän avausmyyntiin.

Vilkasta torikesää toivoo  Verlan seudun kyläyhdistys

Teksti Arja Sorvali; kuvat Ritva Musto

Tästä se kesätori alkaa

Kylmän uhmaajat kahvitauolla

Talkoolainen on kahvitaukonsa ansainnut