Ulkoilupäivä Pukkilan Tainan ja Sepon laavulle 14.10.18

On keskipäivä Pyörylän maitokopilla. Sää retkelle on mitä parhain, ennustetaan lämpötilan kohoavan vuodenajan ennätyslukemiin 20 asteen tienoille. Reippailunhaluista kyläyhdistyksen väkeä ilmaantuu kyläteiden risteykseen kolmelta suunnalta kävellen, jotkut pyörällä ja muutamat autolla. Aikaisemmin maitolaiturille saapuneet ovat ehtineet jo perehtyä maitokopin kirjatarjontaan ja kesänäyttelyyn.

Matti korottaa ääntään kopin portailla ja kertoo ympäröivän peltoaukean historian suurista hetkistä: ”Keskiviikkona 28.4.1790 tämän peltoaukean ylitti n. 3500 Kustaansodan sotilasta mukanaan tykkejä, kuormastoa ja myös itse kuningas Kustaa III. Kohteena oli muutaman sadan metrin päässä sijaitsevan Pyörylän virran ylitys kosken matalimmassa kohdassa. Kustaan suututtaessa venäläiset joen takaisissa taisteluissa oli seurauksena 23.5.  majuri Ershovin johtamana 200 kasakan kostohyökkäys kylään. Provokaation seurauksena Pyörylä ja naapurikylät poltettiin, kyläläisten omistama Verlan mylly hävitettiin ja eräs Pyörylän  talon isäntä ja poikansa tapettiin heidän tullessa piilopirtistä hävityksen tilannetta pälyilemään.  Tapahtumien seurauksena joen rantatöyräällä sijainneet talot rakennettiin nykyisille paikoille Pyörylän mäen pohjoisrinteelle.”

Historia-annoksen jälkeen patikoitiin kahden kilometrin matka laavulle. Jalka kapsasi vielä kevyesti olihan mielessä perillä odottavat virvokkeet. Perttolan navetan nurkalla näimme Urpasen kantatilan viidestä talosta Perttolan, Anttilan ja Perätalon päärakennukset. Nurkalta lähtevän kujan vieriviereen rakennetut talousrakennukset on valitettavasti melkein kaikki purettu, ainoastaan Perttolan sauna v:lta 1810 yhä sinnittelee sijoillaan. Mikkolan talon ohitettuamme aukeaa näkymä Koppelinkulmalle ja oikealla siintää uusittuine kansineen ja kaiteineen Haapavalkamanjoen silta (nimi kartasta v:lta 1779). Uusissa kartoissa joki on nimetty Sonnanjoeksi, mutta vanhemmat kyläläiset käyttävät nimeä Junttinjoki. Oikealla kukkulalla näkyy Markonmäellä keltainen talo ja kuljemme Lehtisen pihapiirin läpi. Ylitämme, vasemmalta Pyörylän suolta, lähtevän puron. Vasemmalle jää myös Heikkilän pihapiiri ja tien vastakkaisella puolella sijaitsee toinen Lehtisen talo. Edelleen kulkiessamme sivuutamme Suorttasen talon, jonka takana pellon laidassa virtaa Lintukymeen laskeva Junttinjoki. Saavumme viimein pitkälle koivukujalle, jonka päässä välkehtii Lintukymi.

Nyt aistimme jo paistuvan makkaran ja pannukahvin tuoksun. Olemme perillä. Tarjoilu on ylenpalttinen: juomien lisänä grillimakkaraa, pitkopullaa, kuivakakkua, pipareita ja täytekakkua! Marja kertoo Taina-emännän viettäneen merkkipäiviä, josta mekin saamme osamme. Kajautamme onnittelulaulun melkein 40 hengen voimalla Tainalle.

Antimet nautittuamme ja kuulumiset kuultuamme paluumatka sujui omaan tahtiin melkein tulomatkan jälkiä seuraillen.

On hienoa, että kylässämme on tälläisiä vieraanvaraisia patikkaretkikohteiden rakentajia ja oheisohjelman järjestäjiä,  josta suurkiitos heille!

Teksti Matti Hälikkä; kuvat Matti Hälikkä (mh), Helena Keskitalo (hk) ja Arja Sorvali (as)  – lisää kuvia heti kun niitä saapuu ”toimitukseen”

Kesäretki Seppo Laatusen Pihkahoviin 20.5.2018

Melkein omankylän poika Seppo on itetaiteilijana kohonnut jo valtakunnallisiin sfääreihin. Niinpä kesäretkemme suuntautui Petäjäpostille Sepon ateljeehen Pihkahoviin.

Kokoonnuimme, etelästä tulijat, Kelopirtille, josta suuntasimme pohjoiseen Petäjäpostille ja siitä parisataa metriä päätien varrelta maitokopilta ateljeen pihaan. Siellä Seppo jo odotteli meitä riukuaidan takana. Kuulimme pienen historiikin Sepon taivalluksesta isänsä ja velipoikiensa kanssa Jaalan saloilla metsätöissä. Palo tehdä käsillä ja nähdä jo mielikuvituksessaan mitä erilaisista puun vänkyröistä voisi saada aikaiseksi on nyt nähtävisssä Pihkahovissa. Tosin useat veistokset ovat maailmalla, tämän hetken tunnetuimmat hahmot mm. Trump, Putin, Niinistö ovat Luston näyttelyssä Punkaharjulla. Pressun alta Seppo paljasti, vain meille, vielä keskeneräisen Englannin kuningattaren Elisabethin. Massiivisia puujärkäleitä Seppo on saanut pelastettua teoksiinsa viimehetkellä jo varmalta tuholta. Todella ilmeikkäitä ja monipuolisia eläin-, ihmis- ja taruolentoja ihmetellessä joku jopa uskalsi laittaa koko käsivartensa rutakosta nousseen krokotiilin kitaan.

Iltapäivän saatteeksi nautimme kodassa paistamiamme makkaroita ja jälkipalaksi nisua pullakahvilla Sepon säestäessä  haikeilla sävelillä haitarillaan. Nimet vieraskirjaan ja muutama ropo maitohinkkiin tervakuluihin ja kotimatkalle Sepon toivottaessa meidät jälleen tervetulleeksi uusia kehitteillä olevia ideoitaan katsomaan.

Teksti Matti Hälikkä; kuvat Matti Hälikkä ja Arja Sorvali

Retki Pyörylän perukoille 21.5.

Kevään ulkoilukohteena oli Lehtisen Raijan ja Leon puutarha sekä Pukkilan Tainan ja Sepon laavu Lintukymen rannalla. Lähtöaikaan klo 11 Pyörylän maitokopille oli kokoontunut kymmenkunta retkeläistä, mutta perille tultaessa oli joukkomme  kasvanut pariinkymmeneen.

Matkalla laavulle Hälikän Matti kertoi Pyörylän kylän historiaa. Kylän kantatiloja ovat Toitturi, Paavola, Puolakka ja Urpanen. Maitokopilta lähdettäessä tie seurailee Urpasen tilan maita. Urpanen on edelleen isojaossa pilkottu 1830 –luvulla viiteen osaan, jotka ovat järjestyksessä tietä kulkien Perttola, Anttila, Perätalo, Mikkola ja Koppeli.

Saavuimme Raijan ja Leon puutarhaan. Myöhäisestä kesän tulosta johtuen Raijan istutukset olivat vasta aluillaan, mutta Leon rakentamassa kasvihuoneessa oli tomaatin kasvu täydessä vauhdissa.

Parin kivenheiton päässä puutarhasta sijaitsi laavu. Koivikon ympäröimä suora polku johti Lintukymen rantaan laavulle. Isäntäväen polttopuita säästäen sytytettiin nuotio kuivista risuista ja lehdistä. Onneksi paikka ei sattunut tuulen kohdalle. Nokipannukahvia vartoillessa käristyivät makkarat pikapikaa ja pian porisi kahvikin pannuissa. Yhteensattuman vuoksi Isäntäväen juhliessa muualla kertoili Lehtisen Matti laavun teosta ja paikan ympäristöstä.

Paluumatka sujui tuloreittiä keväisessä auringon paisteessa Pyörylän peltojen lämmittämän leppeän kevättuulen hyväillessä kulkijoita.

Kiitokset Tainalle ja Sepolle vieraanvaraisuudesta!

Teksti Matti Hälikkä; kuvat Matti Hälikkä, Helena Keskitalo, Arja Sorvali ja Helge Viia

Kevättalkoot 5.5.

Jokakeväiset siivoustalkoot Levonrannassa sujuivat tottuneen talkooväen uurastamana joutuisasti. Tälle keväälle ominainen kylmä pohjoisviima ei rantaamme  osunut, mutta puna nousi monen poskille.

Päällisinpuolin rantarakennelmat olivat talven jäljiltä säilyneet jotakuinkin kohdillaan, joten keskityimme pihan siivoukseen. Lehtikarikkeet vedettiin pressulla kompostointia odottamaan, pölkkyjä pilkottiin uudella kirveellä pikavauhtia ja kunnostussuunnitelmia aprikoitiin tulevalle kesäkaudelle. Kumollaan pitkään telakoidun tervaveneen omistusta kyseltiin, ajatuksena  lunastaa ja kunnostaa paatti kyläyhdistykselle yhteiskäyttöön.

Rupeaman odotetuin hetki: grillimakkara, Taunon keittämä nokipannukahvi ja omenaviineri sekä jutustelu nuotiotulilla kruunasivat talkooillan. Kiitokset erityisesti talkoiden ennakkovalmisteluihin osallistuneille.

Hyvin suunniteltu on …..

Uusi kirves testissä

Talkoiden loppuhuipennus

 

 

 

 

 

 
Uutisteksti ja kuvat Matti Hälikkä

Syksyn ulkoilupäivä 23.10.

Tänä syksynä ulkoiltiin Kokkokallion maastossa.

Lähdimme Puolakan sahan nurkilta yhdentoista maissa kapuamaan tukiasemamastolle vievää tietä. Kallion laella patikoimme uusittua, sinisillä nauhoilla merkittyä, luontopolkua hiidenkirnulle.  Tutkimusten mukaan onkalo ei olekaan hiidenkirnu, vaan pirun asuinpaikkana toimiva rapautumisonkalo, joka on syntynyt miaroliittisen kideonkalon laajetessa rapautumalla (Kouvolan Sanomat).

Kirnulta jatkoimme kallion Verlan puoleiselle rinteelle, josta ihailimme alapuolella virtaavaa jokea ja kalliomaalauskalliota. Edetessämme sivustan polkua avartuivat näkymät Suolajärven suuntaan, Karittasalmelle ja Uitelmuksen virtaan.

Hetken kuluttua saavuimme ikimetsään, missä ihailimme pahkoja, pakurikääpiä, hulppeita honkia ja haapoja. Poikkesimme lehtomaisen metsän rinteeseen näköalapaikalle, jossa voi istahtaa levähtämään penkille.  Pian saavuttiinkin Rainerin nurkalle Kantokoskentien varteen.

Soratietä astellessa ihailimme Katajanokan siistejä rinnepihoja ja saavuimme Laanin risteykseen. Kesonmäellä syksyn viima aiheutti vilun väristyksiä hikisen taivalluksen jälkeen, joten kiirehdimme Ismon laavun suojaan.

Ismolla oli jo kahvivedet kuumana ja makkarat esilämmityksessä grillitulilla.  Jouduimme heti Seppälän Joken kuvattaviksi ja Joken helikopteri-Kertun esittelyyn. Nokipannukahvin ja pitkopullan vauhdittamana patikointi vaihtui kuulumisiin ajankohtaisista aiheista iltahämäriin asti.

Kiitokset Ismolle, Railille ja Ilpolle ulkoilupäivän vieraanvaraisuudesta!

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä ja Arja Sorvali

21.9. Taisto Tammi Seuratalossa

Narvan pariskunta esitti keskiviikkona Verlan Seuratalossa vaikuttavan dokumentin kuvien ja musiikin säestämänä Taisto Tammen elämästä.

Taisto syntyi kuusankoskelaiseen Lundbergien romaniperheeseen 10.12.1945. Isä jätti poikansa jo varhain ja Taiston kasvatuksen otti Roosa-mummo vastuulleen. Jo kansakouluikäisenä Taiston musiikinlahjat huomattiin antamalla laulusta 10 ja jäätelökin tuli palkaksi laulusta kioskinpitäjälle. Kuulemani mukaan nuori Taisto norkoili Sompasen tanssilavan partaalla, josta pyöryläläinen orkesteriaan pyörittävä Matti Mustonen päästi nuoren pojan kokeilemaan oikeaa esiintymistä, orkesteri takana ja yleisö edessä. Liekkö tästä rohkaistunut Taisto osallistui1962 voittoisasti laulukilpailuun Kotkassa. Tuomaristossa Eero Väre tunnisti heti laulajan kyvyt ja järjesti Taiston Topi Kärjen toimistoon. Sieltä avautui tie levylaulajaksi nyt nimellä Taisto Tammi ja levynä Ruusu on punainen.  Näin Taistosta sukeutui ensimmäinen levyttänyt romaniartisti. Maalariksi aikonut Taisto joutui pikaisesti ratkaisemaan uravalintansa nukahdettuaan, iltakeikkojen uuvuttamana, maalattavan talon parvekkeelle. Varsinainen läpilyönti tapahtui 1966 Tango merellä -kappaleella, joka kohosi nopeasti Suomen listaykköseksi.

Tampereella salaa naimisiin mennyt Taisto tunnettiin kohteliaana, kaikkien kanssa toimeen tulevana miellyttävänä laulajana. Samettiäänisellä Taistolla oli synnynnäinen laululahja, joka päättyi äkilliseen kuolemaan traagisesti vasta 33-vuotiaana Tampereella kirurgisen leikkauksen jälkikomplikaatioon 5.2.1979.

Verlan seudullakin tunnetaan monia Taistoon liittyviä sattumuksia, vaikka reissut Mustosen Matin kalakaverina Puolakankoskella.

Kiitokset Narvoille muistorikkaasta illasta Verlassa!

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä

wp_20160921_009b

Illan musiikkikappaleet

N. 60 tammifania

N. 60 tammifania

 

 

Seuratalon kemut 23.7.

Perinteeksi muodostuneet seuratalokemut pidettiin heinäkuun lauantaina 23. päivä. Hugo Mullqvist alias Harri Peltola oli saapunut viisihenkisine perheineen meitä verlanseutulaisia viihdyttämään. Odotettu kesän kohokohta oli täyttänyt tuvan ääriään myöten n. 150 tanssinystävän toimesta.

Alkutahteina kuultiin reipas”Kuusaan poikia” -kappale, jota seurasi koko repertuaari tansittavista lattareista aina rokkiin asti. Yllätysnumeroina kuulimme vierailevan neitosen lauluesityksiä sekä Jokke Seppälä taltioi illan tunnelmia jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Hyvinpä väki viihtyi tanssinhurmiossa, mutta lopputunnelmiin jaksoivat kymmenkunta tosi alan harrastajaa. Tässä suuret kiitokset jälleen Hugolle ja yhtyeelle  tunnelmallisesta illasta!

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä

WP_20160723_003

Tanssin taikaa

WP_20160723_004

Vieraileva laulusolisti

Valokuvakilpailu 2015 ratkaistu

Tämän vuotiseen valokuvauskilpailuun oli lähetetty 68 kuvaa 11 osallistujalta. Osa kuvista jouduttiin hylkäämään, koska kuvasta pitää pystyä tunnistamaan, että kuvauspaikkana on Verlan seutu. Myös valokuvien kuvaajista oli epäselvyyttä.

Tällä kertaa voittajakuvat valitsivat: Marjo Lahtinen, Marja Huimala ja Timo Forssel. Valinnat julkaistiin kylän pikkujoulussa 5.12. ja kuvakilpailun parhaimmisto on nähtävissä seuratalon eteisen ilmoitustaululla.

Kiitokset kuvakilpailuun osallistuneille! Kyläyhdistyksen hallitus kannustaa osallistumaan rohkeasti jälleen vuoden 2016 kilpaan!

 

I – sija: Mervi Puolakka

Tehdasnäkymä puun katveesta 2

TEHDASNÄKYMÄ PUUN KATVEESTA

 

II- sija: Mervi Puolakka

Puusta pahviksi 2

PUUSTA PAHVIKSI

 

III-sija: Timo Hirvi

Syyskuinen aamupäivä Karitsasalmella 2

SYYSKUINEN AAMUPÄIVÄ KARITTASALMELLA

Elokuvailta 6.11.2015

Elokuvailtojen pitkä perinne jatkui musiikkiaiheisella elämäkertaelokuvalla vuodelta 1948 Ruusu ja kulkuri. Elokuva kertoo basso baritonilaulaja Abraham ”Aappo” Ojanperästä. Unohdettu laulajasuuruus oli merkittävä henkilö laulutaiteen historiassa, koska oli maamme ensimmäinen koulutettu laulaja ja toimi alansa tienraivaajana Suomessa.

Seurataloon kokoontui kolmekymmentä mv-elokuvan uskollista katsojaa nauttimaan aidosta vanhanajan elokuvateatteritunnelmasta. Vanha filmikone toimi luotettavasti ja saimme kahvitella kahden filminkelan vaihdon ajan.

IMG_3463IMG_3464

Pyörylän maitokoppi kunnossa ja kesänäyttely

Pyörylän kylän maitokopin huopakatto oli kääriytynyt rullalle alkukesän tuulien pieksämänä. Viioilta saadun korjaussarjan avulla katto on nyt  saatu paikattua vedenpitäväksi eikä lukuisat kirjat ole enää vaarassa pullistella ulos hyllyistään.

Hyvä syy poiketa maitokopilla on kirjojen lainaamisen lisäksi tutustua kesänäyttelyymme, nimittäin Pyörylän kansakoulun perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 100 vuotta. Koulun juhlavuosi aloitetaan maitokopin näyttelyllä, jossa esitellään koulun arkistosta ja yksityisiltä henkilöiltä saatuja dokumentteja vuodelta 1915, mm. koulun ensimmäinen luokkakuva ja lukujärjestys.

Teksti Matti Hälikkä,  kuvat Matti Hälikkä ja Marja Huimala