Pyörylän hiihtolatu 1.3.2018

Kirjoitettu 1.3.2018, kirjoittajana Arja Sorvali

Tänään, maaliskuun 1. päivänä, Seppo Pukkila ajoi latukelkallaan meille verlalaisillekin ladun jäälle. Eeva Viia teki testihiihdon ja vallan mainioksi kehui. Minä kävin tietysti testaamassa omalta osaltani. Ainoastaan yhdessä kohdassa oli latusilla suorastaan vettä ja nurinmenovaara olematon.

Toisin oli viikko sitten. Meillä oli molemmilla, Eevalla ja minulla, mahdollisuus tutustua jääpeitteeseen ihan lähietäisyydeltä. Märillä latusilla sukset painuivat ”syvälle” ja myöhemmin kun ladut jäätyivät niin monot kuin siteetkin takertuivat latujen reunoihin. Nämä takertumiset aiheuttivat Eevalle kerran ja minulle kaksi kertaa mustan kannikan ja kynärpään sekä tärähdysvammoja sinne tänne. Sisukkaina sivakoijina olemme kuitenkin jatkaneet harrastuksen parissa.

Nyt kaikki latusille, kun ainakin hetken meillä on baana auki.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kasvisruokakurssi 24.2.2018

Kirjoitettu 28.2.2018, kirjoittajana Arja Sorvali

Seitsemän kotihengetärtä kokoontui hankkimaan uusia oivalluksia kasvisruokien osalta Verlan seuratalolle. Ensin tutustuimme reseptivihkoseen, jonka Marja Huimala oli meille laatinut. Lähes kaiken toteutimme, ainoastaan enemmän aikaa vievät lajit jäivät kotikokeiluun.

Alkumaljana oli ananascocktail, jonka kokoonpanossa voi hyödyntää kauden hedelmiä ananashedelmän ja –mehun lisäksi; yrttinä mintunlehdet antamassa näköä ja makua. Alkukeittona makuhermoja hiveli maa-artisokkatryffelikeitto. Tryffeli, keiton nimessä tuli tryffeliöljystä, joka viimeisteli maun. Keitto oli nimittäin niin maan perusteellisen hyvää, että usea meistä totesi kokkaavansa ko. keittoa myös kotioloissa.

Alku- ja jälkiruoan välille mahtui monta lajiketta, joita meillä oli ilo valmistaa ja maistella. Salaattipuolelta mainittakoon punajuuritsatsiki, kurkku-ananasraita, omena-fenkolisalaatti, kyssäkaali-porkkanaraaste. Pääruokana teimme bataattilasagnea, kesäkurpitsamoussakaa ja papuvuokaa.

Jälkiruokana nautimme timjamiomenat. Omenalohkot pehmenivät sitruunasiirapissa, jonka mausteena oli timjami. Nam, minun lempi yrttini, joka tieto varmaan useaa lukijaa kiinnostaa. Annokseen kuului vielä vaniljajäätelöä.

Eipä jäänyt paljon kotijoukoille tuliaisiksi, kun istuimme aikamme pöydän ääressä. Vatsat killillään kiittelimme Marjaa hauskasta ja mielenkiintoisesta päivästä.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

[Näytä kuvaesitys]

Laskiaistiistain hiihtolenkki 13.2.2018

Kirjoitettu 13.2.2018, kirjoittajana Arja Sorvali

Sen jälkeen kun Pärmäkoski ja Hakola olivat tehneet parhaansa, päätin minäkin lähteä katsastamaan tämän hetkisen kuntoni toissapäiväisillä laduilla.

Lähtörannassa vettä ja sohjoa oli enemmän kuin edellisellä kerralla eikä ladustakaan näkynyt minkäänlaista jälkeä. Joissain kohdissa tiesin osuneeni vanhaan latupohjaan, kun sukset nuljusivat enemmän kuin aikaisemmin. Latukoneena toimiminen kulutti varmasti energiaa, mutta vauhti ei päätä huimannut. Vastarannan kaislikossa suhisi todella eksoottiseen tyyliin, puuttuivat vaan palmut ja vesisukset.

Kun pääsin ”hiihtostadionille” eli pellolle ja näin äskettäin ajetut ladut, pysähdyin hetkeksi nauttimaan silmiä hivelevästä näystä. On nuo nano- ja optigripit siitä mainiot sukset, että vaikka välillä hiihtelet vedessä niin kuivalla lumella voit jatkaa harjoitusta ilman hämminkiä.

Stadionhiihdon jälkeen odotti juuri tarpomani hiihtolatu. Pellon ojan ylitys ei mennyt niin kuin Strömsössä. Toinen sauva kummasti jousti ja lähempi tarkastelu osoitti sauvan katkenneen. Ei ollut näköpiirissä toista hiihtäjää, jota olisin voinut syyttää, mutta eipä näkynyt huoltoakaan missään.

Onnuttuani loppumatkan (1,5 km) maaliin tiesin tehneeni mittavan urheilusuorituksen. Kännykän ”Sport tracker” ilmoitti minun hiihtäneen 5,54 km ja kuluttaneen 808 kcal, kaikki tuohan vastaa varmaan ainakin pistesijaa.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

[Näytä kuvaesitys]

Pyörylän hiihtolatu ajettu 11.2.2018

Kirjoitettu 11.2.2018, kirjoittajana Arja Sorvali

Seppo Pukkila on ajanut Pyörylään hiihtoladun. Latu kulkee Junttin sillalta Pyörylän maitokopin ohitse Puolakan sillalle jatkuen Juha Tolskan pellolle Verlantien varteen. Latu on hiihdettävissä niin kauan kuin kelejä riittää. Ladulle pääsee siltojen luota tai Pyörylän maitokopilta. Hyviä hiihtokelejä ja -lomaa toivoo Verlan seudun kyläyhdistys

Pikkujoulut 5.12.2017

Kirjoitettu 14.1.2018, kirjoittajana Arja Sorvali

Seuratalo oli koristeltu Suomi 100 teeman mukaisesti sinivalkoisin sävyin.

Alkulauluksi valikoitui ’No onkos tullut kesä’ jo yksistään ulkona vallitsevan sään vuoksi. Kouvolalaiset kesämuusikot Laura Viitalo (kitara) ja Jutta Tuovinen (ukulele) esittivät ’Tulkoon Joulu’ ja laulattivat yhteislauluja.

Pikkujouluväen tervetulleeksi toivottivat Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arja Torikka ja Verlan Kirin puolesta Ritva Musto. Samalla kerrattiin kuluneen vuoden tapahtumia ja raotettiin tulevaa toimintaa. Kiitosten kera tietenkin.

Lavis- ryhmä esiintyi Tiia Valkeapään johdolla, antaen näytteen miten musiikki ja tanssi yhdistettynä on myöskin jumppaa.
Ja mitä olisikaan pikkujoulut ilman riisipuuroa! Puuro oli erinomaista, koska laadusta vastasi Tauno Hellsten Liisa Kronholm avustuksella. Tarjoilu sujui Eeva Viian ja Liisa Kronholmin toimesta. Puuron kanssa tarjottiin tietenkin jotain sinistä eli mustikkakeittoa.

Esitysvuoroon pääsivät kylän ”pikkutytöt” eli Eeva Viia, Arja Sorvali, Auli Kallio ja Liisa Kronholm. Heidän yleisöä hauskuuttanut näytelmänsä oli koottu lasten keskusteluista tallennetuista jutuista. Ideoijana oli Auli Kallio ja jokainen puvusti itse itsensä.

Kyläyhdistys muisti kylään muuttaneita: Kempaksia Pyörylästä, Jyrästä Verlasta ja Lautamatti/Nyholmia Nisuksesta. Uusia vauvoja ei vieläkään löytynyt.

Verlan Kirin onkikilpailun kiertopalkinto luovutettiin Markku Sorvalille. Samalla palkittiin kuntolaatikoilla kävijät. Jukakoskella eniten oli käynyt Päivi Ojanen ja Verlan tienhaaran kolmen eniten käyneen kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi Taina Pukkilaa.

Joulukahvit juotiin miesten tarjoilemina niin kuin tavaksi on jo tullut. Kaikkien odottama arvonta oli illan päätteeksi ja herkkukorin onnellinen omistaja oli Ritva Tankkala.

Joulupukki oli tänä vuonna juuttunut jonnekin matkan varrella, mutta ehkäpä ensi vuonna….

Keittiössä hääri monta ahkeraa naista. Heille kaikille suurkiitos meidän kaikkien puolesta!

Teksti Ritva Musto. Kuvagallerian tarkat otokset ovat Helge Viian kamerasta lähtöisin ja ne muut ovat Arja Sorvalin heiluttelemat.

[Näytä kuvaesitys]

Kotisivun otsakekuvat

Kirjoitettu 10.1.2018, kirjoittajana Arja Sorvali

Uusille lukijoille tiedoksi ja ”vanhoille” muistin virkistykseksi – TIETOA SIVUSTOSTA -sivulta löytyy linkit vuosien 2015-2017 alkuperäisiin otsakekuviin. Edellä mainitulta sivulta löytyy myös tammikuun 2018 alkuperäinen otsakekuva. Arja Sorvali

Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2018

Kirjoitettu 25.12.2017, kirjoittajana Arja Sorvali

Joulu joutui,
sytyttely kynttilöitä
lämmitteli sydänöitä
mielet loihti iloisiksi
puut, pellot kaunihiksi.

Hyvää ja rauhallista Joulua
sekä
menestystä tulevalle vuodelle 2018

Verlan seudun kyläyhdistys ry

Kyläyhdistys kiittää kaikkia kyläläisiä ja vapaa-ajan asukkaita yhteistyöstä vuoden aikana, ensi vuonna taas tavataan. Erityiskiitokset runsaalle talkoolaisten joukolle monissa talkootapahtumissa.

Ulkoilupäivä 15.10.2017

Kirjoitettu 10.11.2017, kirjoittajana Arja Sorvali

Aktiiviseuraajille ja satunnaisille vierailijoillekin tiedoksi – kyllä patikointi toteutui vaikkemme Nuumaniemeen voineetkaan mennä. Olihan ennen liikuntapäivääkin kyllä tiedossa, että vierailisimme toistamiseen Simon laavulla. Uutisointi tapahtumasta on vaan ollut hitaanlaista, mutta tapahtuuhan tämä kuitenkin ennen pikkujoulua.

Suurin osa parista kymmenestä samoilijasta lähti kohti laavua Stenbergin mäeltä, mutta muutama liittyi seuraan myös Talasniementien kautta. Sadettahan oli riittänyt enemmän tarvitsevillekin, joten parhaat jalkineet liikkumiseen olisivat olleet kumisaappaat. Jotkut olivat osanneet varautua, mutta lenkkarikävelijät joutuivat kärvistelemään kosteissa jalkineissa.

Laavulla juttu luisti. Letut olivat vaihtuneet Huimalan Marjan paistamiin pannukakkuihin. Marjan valmistamalla omenahillolla höystettynä oli pannari mainio jälkiruoka grillimakkaran jälkeen. Porukalla suunnittelimme seuraavaa laavukeikkaa hiekkareput selässä, jotta nuotion ympärillä oleva märkä maa kuivahtaisi.

Jos reppujen lasti olikin keventynyt laavulla, ei pyöristynyt vatsanseutu tehnyt vaellusta yhtään helpommaksi. Onneksi maasto armahti ja alamäessä ei tarvittu voimankäyttöä kuin jarrutteluun.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

[Näytä kuvaesitys]

Köyrikokon sytytystalkoot 14.10.17

Kirjoitettu 14.10.2017, kirjoittajana Arja Sorvali

Kello kuuteentoista asti oli sää pysynyt sateettomana, mutta tulien sytytyksen aikaan alkoi hiljalleen riputella. Puolakan Ismo oli tuonut säkillisen komeita tuohikäppyröitä. Kuivia puita käärimme näihin ”lahjakääreisiin”, mutta välittömästi tuohen sammuttua sammui myös paketin sisältö. Mikä neuvoksi?

Jäimme ihmettelemään, kun Kallion Matti hyppäsi autoonsa ja poistui paikalta. Ei aikaakaan kun Matti palasi mukananaan sytytyskalustoa – Unto -koira ja kaasupullo ”liekinheittimellä”. Koko sytytysyksikkö (Kukkolat Aila ja Lassi, Timot Forsell ja Nyholm sekä Arja S. ja Matti K.) oli kiireinen hyvän tovin ennen kuin märät puut päättivät antaa periksi.

Vuosikausia palokunnassa palvelleena Kukkolan Lassi totesi, että täytettyään pyöreitä vuosia hän päätti jättää sammutustyöt nuoremmille ja siirtyä sytytyspuolelle. Ei arvannut Lassi silloin, että ”tulen herraksi pääseminen” on välillä yhtä vaikeaa kummallakin puolella.

Kahden ja puolen tunnin yrityksen ja onnistumisen jälkeen köyritulista oli jäljellä vain punainen hiillos. Kiitos kaikille periksiantamattomuudesta.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kallion sytytysyksikkö – Matti, Unto ja kaasupullo

Timo Nyholm ja Matti Kallio ruokkimassa tulta

Pimenevässä illassa hehkuva hiillos

Kesäkauden lopettajaiset ja Elliweet 30.9.2017

Kirjoitettu 4.10.2017, kirjoittajana Arja Sorvali

Kuten ennen kaikkia suuria juhlia – siivotaan. Niin nytkin, perjantai-iltana oli 19 henkilöä pistämässä paikkoja juhlakuntoon Levonrannassa. Aikaisemmin kesällä Kauramaalta raivatut pusikot ajettiin köyrikokkoon Viian Helgen ja Sorvalin Taunon toimesta. Haravoitiin tienoot ja kokkolautan jäämistö kuljetettiin romun keräykseen. Lopuksi tietysti nautimme makkarat ja kahvit ja ihailimme kättemme töitä.

Kulunut kesä ei liene paras mahdollinen kurpitsankasvatustakaan ajatellen? Toisaalta tulosluettelo antaa ymmärtää osittain aivan muuta. Vannelahdesta ei tule ensi vuonna puutarhalehtiä puuttumaan, sillä Tauno Sorvali voitti talvikurpitsakilpailun 7,270 kg:lla ja Marja Huimala kesäkurpitsakilpailun 5,300 kg:lla. Talvikurpitsat olivat huomattavastikin pienempiä kuin edellisinä vuosina, mutta kesäkurpitsat tykkäsivät kuluneesta kesästä. Talvikurpitsasarjan toinen oli Markku Sorvali ja kolmas Eini Munne. Kesäkurpitsasarjan toinen oli Veikko Kärkkäinen ja kolmas Sisko Salminen. Sarjojen toiset ja kolmannet saivat palkinnoksi Arvilan leivät, joten kannatti kasvattaa heidänkin. Tulosluettelo kokonaisuudessaan täältä Elliween kurpitsankasvatuskisan 2017 tulokset

Tarkoitus oli polttaa köyritulet, mutta kokkoarkkitehtuuri petti meidät. Yritämme myöhemmin päästä risukasasta eroon paremmalla suunnittelulla.

Kun Marja Huimalan ahkeroima kurpitsakeitto löysi tiensä ns. parempiin suihin, joimme vielä Arvilan leipomon täytekakun kera kahvit. Voisiko paremmin kesän päättää kuin viidenkymmenen kyläläisen/mökkiläisen seurassa?

Yritän saada itseni ymmärtämään, ettei joka kerta tarvitse voittaa. Ehkä seuraavassa kurpitsapunnituksessa olen jo hyväksynyt asian.

Kiitos kaikille kuluneesta kesästä. Tapaammehan viimeistään pikkujouluissa suurella joukolla?

Teksti ja kuvat Arja Sorvali