Verlan Seudun kyläyhdistys tekee keväällä 2016 matkan Krakovaan ja Zakopaneen. Lähtöpäivä 5.5. on helatorstai. Lue lisää mm. matkaohjelmasta, matkan hinnasta ja ilmoittautumisesta Krakova-Zakopane 5.-8.5.2016 matkaohjelma
Verlan/Kouvolan seudulta järjestetään maksullinen liityntäkuljetus lentokentälle ja takaisin.
Vaikka matkaan on vielä runsaasti aikaa voitte ilmoittautua vaikka heti.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Kari Mäkinen sähköposti: makinka10@gmail.com ja puhelin +358400183995
JOOGA alkaa ke 9.9. klo 16.30 Verlan Seuratalolla jatkuen keskiviikkoisin klo 16.30-18.00. Joogaan vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautuminen Kouvolan Kansalaisopiston kautta. Opettajana Saana Kaskimaa.
Verlan Kirin JUMPPA alkaa to 3.9. klo 18.00 Verlan Seuratalolla jatkuen torstaisin klo 18.00-19.00. Ilmoittautumista ei tarvita. Jumppaajia kaivataan lisää! Ohjaajana Kirsi Karhu.
Tervetuloa mukaan kylän harrastustoimintaa!
Verla-päivätapahtuma sattui tänä vuonna lauantaiksi, jolloin normaalin toripäivän lisäksi oli paljon muuta vipinää. Verla-päivä onkin kasvanut tapahtumatarjonnaltaan vuosi vuodelta, joten polkupyöräreportteri ei ehtinyt kameroineen läheskään joka paikkaan mihin olisi pitänyt. Ei hätää, joistain paikoista on otettu kuvia kyllästymiseen asti.
Kantele-laulutaiteilija, sellisti Viola Uotila esitti konsertit Sibelius 150 ja Kanteletar 175 v. Kuulin usealta taholta, että konsertit olivat ”hyvät”. Taiteilija Pekka Parviaisen näyttely oli museoalueella. Paikallisten taiteilijoiden Pirjo Karhulan ja Marja-Liisa Sippulan näyttely oli seurantalolla, missä myös Laura Ikonen esitteli koristemaalausta.
Pellavan teko kiinnosti ihmisiä nyt niinkuin aina vanhoine menetelmineen. Sorvaus ja järviruokomattojen teko oli hämmästelyn aiheena. Lapset ja miksei aikuisetkin saivat toteuttaa itseään rannekorujen valmistuksessa. Mummo luki satuja lapsille ja lapsenmielisille.
Tervaakin valmistettiin kalliomaalauksia vastapäätä. Tänä vuonna ei ollut vedestä puutetta, joten koski kuohusi täydellä voimalla.
Edellisenä viikonloppuna ihasteltiin vanhoja traktoreita, nyt oli vanhojen autojen vuoro. Voi sitä loistoa, olisiko sittenkin mielekkäämpää omistaa tuommoinen tyylikäs kaara kuin haaveilla itsestään parkkeeraavasta autosta?
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Laulattaja Nessu Marttila laulajien lomassa
Yhteislaulutilaisuuden aikaa oli tunnilla siirretty myöhäisemmäksi (alkuilmoitteluun nähden), jotta toriasiakkaat ja–myyjätkin ehtisivät laulamaan. Torivierailun jälkeen minäkin suuntasin yhteislaulutilaisuuteen, vaikken laulaa osaakaan.
Iho meni kananlihalle, kun kuuntelin laulajia ympärilläni.
Nessu Marttilan soittotaito ja laulattaminen kuului saavan kehuja.
Laulumiljöö
Auringonvalo siivilöityi puiden oksien lomasta ja hienoinen tuulen vire soitteli omia laulujaan ja vilvoitti ilmanalaa. Tunnelma oli kesäisen välitön ja ympäristö ei esittelyä kaipaa.
Yleisön pyynnöstä Nessu taipui laulattamaan vielä Albatrossin, vaikka oli jo ehtinyt toivotella hyvät kesän jatkot. Minäkin rohkaistuin jo aukomaan suutani, jos ensi kesänä vaikka ……
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Verlan seuratalolla nähtiin ja kuultiin erilainen kirkonmeno. Jaalan kappeliseurakunta järjesti vuosittaisen kansanlaulukirkon, joka oli samalla kesävieraitten kirkkopyhä.
Tilaisuudessa lauloi Jaalan kirkkokuoro, jota säesti Jaalan pelimannit. Kaikki lauletut virret oli sovitettu tuttujen kansanlaulujen säveliin Anna Mari Kaskisen toimesta. Kappeliseurakunnan rovasti Heikki Kiviluoto saarnasi ja musiikista vastasi kanttori Laura Karttunen. Tekniikasta ym. huolehti suntio Juha Tanska.
Väkeä paikalla oli noin 120, joten tuolit riittivät juuri ja juuri. Kyläyhdistys hoiti tilaisuuden kahvitarjoilun, jonka vapaaehtoinen kahviraha lahjoitetaan kokonaisuudessaan seurakunnalle. Kyläyhdistys toivoo, että lahjoitus käytetään oman kappeliseurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön.
Teksti ja kuvat Marja Huimala
Kansanlaulukirkko 28.6.
Kirkkokansaa 28.6.
Kesän kohokohta, juhannus, on taas suurine odotuksineen ja pienine pettymyksineen taaksejäänyttä elämää.
Aatonaaton kokkotalkoissa oli sateesta huolimatta runsaasti ihmisiä rakentamassa kokkoa lautalle. Risut ja kepit olisivat seuraavana päivänä kaikkien huomion kohteena. Upouusi telttakin pystytettiin kenraaliharjoituksena aattoillan soittajaa varten. Talkookahvit kävimme juomassa kesätorilla, missä meno oli rauhallista luultavasti sään takia.
Aattoiltana Levonrannassa odotti huolestunut ky:n puheenjohtaja tulitikkujen ja sytytysnesteen kanssa – kuka sytyttää kokon. Hommahan hoitui, kun edes yksi sytytysyrittäjä löytyi. Kosteat risut ja pahvit vaativat kyllä aikansa ennen kuin suostuivat liekehtimään. Äänilaitteiston hoitajaa olisi myös kaivattu, kun komeasta kovaäänisestä huolimatta haitarin soitto kuului vain muutaman metrin päähän.
Levonranta oli todella monen ihmisen kokko-osoitteena. Ilmoittelua Verlan juhannuksesta oli paikallislehdessä, joten väkimäärä oli edellistä vuotta suurempi.
Kokon jälkeen ihmiset hajaantuivat sulassa sovussa jatkamaan juhannustaan kukin tahollaan. Levonrannan illan viimeinen valssi sai jopa muutaman parin ”lattialle”.
Juhannus on aina juhannus vietitpä sen miten ja missä vaan.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Meitä oli kokoontunut kymmenkunta kurssitettavaa Vannelahteen Huimalan Marjan organisoimalle betonikurssille. Sää oli taattua suomalaista vesisadetta, mutta muovikatosterassi/traktoritalli toimi työtilana mainiosti.
Mukana oli ensikertalaisiakin, mutta hyvin näytti betonihommat heiltä sujuvan. Muotteina käytettiin Pekon pieneksi jääneitä saappaita, kirjainmuotteja, coca colalaseja, ämpäreitä, hiekkaleluja jne. Kaikki ”halukkaat” saivat betonia hienompana tai karkeampana päälle tai sisuksiinsa.
Kotiinlähtiessä ulompi vaatekerros piti riisua, ettei itsekin päätynyt betonikoristeeksi.
Betonikurssin purkupalaveri oli 17.6. Muottien poisto herätti kenessä ihastusta, kenessä hämmästystä tai ihmetystä. Myöntäiskö, että minussa jopa kateutta?!
Teksti Arja Sorvali; kuvat Arja Sorvali, Helge Viia ja Marja Huimala
Kyllä riitti touhua ja tohinaa Verlan kesän avauksessa, mutta näinhän sen piti ollakin. Sivumennen kuulin kuinka kiitollinen torimyyjä oli saadessaan viimeisen vapaan parkkipaikan pysäköintialueelta – kävipä flaxi.
Lähes 100 prosenttisesti olivat edellisen kesän torimyyjät uusineet sopimuksensa tällekin kesäkaudelle. Muutama uusikin oli mukana – Matinpojan Kalan kala-auto oli jotain ihan erilaista. Kala-autolta sai mm. paikanpäällä savustettua lohta, joka oli vaativammallekin nautiskelijalle ihan suunmukaista. Tosin kala-auto ei ole jatkossa joka lauantainen vieras torilla, mutta seuraa ilmoittelua niin tiedät seuraavan ajankohdan.
Verlan seudun kyläyhdistyksen toinen kyläkirja julkistettiin myös 6.6. Kirja sai ainakin yhtä innostuneen vastaanoton kuin edellinen. Sisällysluettelo oli julkaistu hieman aikaisemmin, joten monella oli tiedossa ennakkoon kenen tarinoita pääsisi lukemaan. Kirjamenekki olikin suurenmoinen heti alkuun ja moni varmisti mistä kirjan voi ostaa tulevaisuudessa eli kesätorilta ja kyläkirppikseltä.
Vilkasta torielämää koko kesäksi
toivoo kyläyhdistys
Teksti Arja Sorvali; kuvat Ritva Musto
Taas on talkoiltu. Tällä kertaa reilu tusina hääräsi kesätorin puitteissa ja Marja Huimala puursi kyläkaupan tiloissa saadakseen Kyläkirppiksen avajaiskuntoon.
Paksummatkin parrut matkasivat sulassa sovussa kantajien toimesta torikahviosta ulos odottamaan seuraavaa siirtoa. Kahvion kalustus vaihtoi kyläkaupalta torikahvioon ja toripöydät olivat pientä fiksausta vaille valmiit palvelemaan torimyyjiä.
Lopuksi talkooporukka testasi upouuden perkolaattorin kahvit. Hyvältä maistui kahvi Marjan leipomien pullien kera ja kenraaliharjoitus kahvion toimivuudesta tänä kesänä sujui hyvin.
Näillä toimenpiteillä torikesä on valmis alkamaan ensi lauantaina.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
VERLAN KYLÄYHDISTYKSEN RETKI 24.5. 2015
Täysi linja-autolasti eli 50 henkilöä osallistui kartanokierrokselle. Pekka Vanhala keräsi lähtijöitä Kouvolan ja Verlan väliltä ja loput nousivat bussiin Verlasta. Lähtö Verlasta tapahtui klo 10.00.
Ensimmäinen kohde oli Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritalo Vuohijärvellä. Tuomas Hoikkala otti meidät vastaan ja kertoi kirkon historiasta ja miten siitä tuli Luonto- ja kulttuuritalo.
Tutustuimme legendaarisen luontokuvaaja Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevään erikoisnäyttelyyn Metsän poika sekä luontoaiheistaan tunnetun kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen puu- ja kiviveistoksiin. Lisäksi oli esillä Vuoden luontokuvien 2014 parhaimmisto.
Kulttuuritalon viimeistely oli vielä hieman kesken, mutta me pääsimme ensimmäisenä ryhmänä tutustumaan taloon ja näyttelyihin. Kellotapulissa on vanhat Säkkijärven kirkon kellot ja niitä soitettiin meille tervetuliaisiksi.
Toinen retkikohteemme oli Kirjokiven kartano. Kartanon emäntä otti meidät vastaan ja kierrätti upean kartanon tiloissa ja kertoi kartanon mielenkiintoisen historian. Kirjokiven kartanon on rakennuttanut Rudolf Elving (1848-1927) 1890-luvun lopulla Pohjois-Valkealaan Tihvet-järven rannalle. Alkuperäispiirroksia ei ole löytynyt, mutta kartano mainitaan Eliel Saarisen tunnetuimpien töiden luettelossa. Kartanon maiden pinta-ala oli suurimmillaan n. 4600 hehtaaria. 1913 vuorineuvos myi suurimman osan Kymi-yhtiölle. Päiväkahvit ja maukkaan piiraan nautimme kartanon ruokasalissa ja terassilla kauniin järvimaiseman ympäröimänä.
Seuraavaksi suuntasimme kohti Elimäkeä ja Moision kartanoa. Moision kartanon emäntä oli meitä ovella vastassa ja johdatteli toisen kerroksen isoon saliin, jossa hän kertoi kartanon historian.
Kartano on syntynyt Wrede-suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Engel ja se valmistui vuonna 1820. Moision kartanoa ovat hallinneet vuosisatojen aikana useat omistajasuvut. Vuodesta 1907 lukien kartanon on omistanut Elimäen kunta ja se on toiminut mm. vanhainkotina.
Taiteen aika Moisiossa alkoi 90-luvulla kun kouvolalainen Hasun suku vuokrasi kartanon Elimäen kunnalta. Kartanon näyttelytiloissa oli töitä useilta taiteilijoilta: Leena Asikainen, Raija Männistö-Koski, Riitta Nelimarkka, Juhani Palmu, Jaana Parkkali, Jouni Salonen ja Päivi Suomi. Kesägalleriassa oli lisäksi näytteillä Jaakko Stick:n ja Jessica Suomen töitä. Taidetta nautiskellessamme alkoi myös vatsassa kurnia ja keittiöstä leijuvat tuoksut toivat veden kielelle. Kohta olimmekin jo herkkupöydän ääressä valitsemassa herkkuja lautaselle. Ruoka oli herkullista ja sitä oli runsaasti tarjolla.
Lopuksi ajoimme vielä Mustilan Arboretumiin, jossa osa kävi viinituvassa, osa taimimyymälässä, osa Piiassa ja Rengissä – kukin mieltymyksensä mukaan.
Paluumatkalla ajoimme ensin Kouvolaan, jossa ensin kyytiin nousseet hyppäsivät kyydistä. Verlassa bussi oli klo 18.00. Aika jämpti 8 tuntia kulttuuria ja nähtävyyksiä hyvässä porukassa. Kaikki vaikuttivat reissuun tyytyväisiltä.
Hyvä kesänavaus. Kiitos järjestäjille.
Teksti Kari Mäkinen; kuvat Kari Mäkinen (km) ja Arja Sorvali (as)
