Härkälinnut

Kattilakosken rannassa aloitti lintupariskunta pesänrakennuspuuhat viikko sitten.  Koska aiemmin ei kyseisiä lintuja ollut nähty, niin vaati monta eri “bongaria” tunnistamaan ne härkälinnuiksi.

Härkälinnut kotioloissa

Härkälinnut kotioloissa

 

Pesimäpuuhia

Pesimäpuuhia

Härkälintu

Härkälintu

 

 

 

 

 

 

 

Pesänrakennus vaikutti hyvin aloittelijamaiselta.  Muna saatiin kuitenkin haudottavaksi, mutta samalla alkoi pesä vajota ja pienentyä.  Lähistöllä ui sorsapari, jota emolintu alkoi hätistellä pois äännellen ja räpistellen.  Edellä mainitusta välikohtauksesta oli seurauksena pesinnän epäonnistuminen ja munan vajoaminen järven pohjaan.

Ei tullut härkälintuperhettä edelleenkään Kattilakosken rantaan.

Teksti Ritva Lautamatti-Musto; kuvat Ossi Ojanen

Koiralenkki/roskaretki 16.5.2014

Taavi on erikoistunut tölkkien noutaja

Taavi on erikoistunut tölkkien noutoon

 

 

Tällä kertaa roskien bongaamisessa käytin apuna noutaja Taavia.  Aika paljon helpompaa on seisoskella tienreunassa muovipussin kanssa ja varttua, että kaveri noutaa roskat.

 

 

Lenkin (Pyörylän th-Verlantie 212) jälkeen suoritin väliaikaisella jäteasemalla roskien karkean erottelun sijaintipaikan perusteella.  Tulkinnanvaraisena yhteenvetona totean seuraavaa:

Hengityksen raikastaja

Hengityksen raikastaja

 

 

Verlan seudulta poislähtevät haluavat varmistaa, että hengitys on raikas lähestyttäessä kaupungin keskustaa.

(Lähes ainoa roska Verlasta poispäin tien oikealla puolella.)

Nälän ja janon poistoon

Nälän ja janon poistoon

 

 

Verlan seudulle tulevat ovat olleet lähinnä nälissään ja janoissaan.

 

 

Vajaa viikko edellisestä piennarpuhdistuksesta ja nyt jo hyvä alku jätesäkin pohjalle.  Kolmioleivän päiväys muuten 13.5. eli aivan tuore tapaus.

Päätän roskaraporttini tähän.

Arja Sorvali

Siivoustalkoot 9. ja 10.5.2014

Levonrannassa meitä oli talkoilemassa kuka lyhyemmän kuka pidemmän aikaa 15 henkilöä, mutta kaikilla oli mukana reipas talkoomieli.   Haravoimme lehdet ja lähinnä valtavan määrän käpyjä Levonrantaa rumentamasta.

Totutun tavan mukaan talkooväki palkittiin grillimakkaralla ja pannukahvilla hillomunkin kera.

Lauantaina Arjat siivosivat tien pientareet välillä Pyörylän th. Verlan laani.  Helsingin seudun ympäristötarkastaja tarkasti osan rupeamasta ja saimme työllemme “virallisen” hyväksynnän.  Kolme miestä (Kari, Tuomo ja Eero) kunnostautui vielä Levonrannassa asentamalla laiturin väliaikaseen kuosiin.

Matonpesupaikka 6.5.2014

Tästä alkaa matka kohti toimivaa matonpesupaikkaa.

Pajutyöt 3.5.2014

Tänä vuonna meitä oli pieni joukko taivuttelemassa pajuja haluamaamme suuntaan.  Ei se helppoa ollut nytkään.  Joku meistä oli taitava jo aloittaessaan, toinen kehittyi taitavaksi työn edetessä, mutta kaikki tarvitsimme “Supernanny” Pirjo Karhulaa pajujen totettelevaisuuskoulutuksessa.

Teimme koko sydämestämme kaloja, linnun ja sille “pesämajan” sekä kukkatelineen linnun elinpiirin viihtyvyyden lisäämiseksi.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Pääsiäisruokailu 12.4.

Verlan seuratalolla kokkasimme jälleen pääsiäisherkkuja alku-, pää- ja jälkiruoaksi.  Lopuksi nautimme pääsiäislounaan valmistamistamme herkuista.

Tällä kertaa meitä oli kolmetoista (12, jos chefiä ei lasketa)  innokasta oppijaa, jotka sulassa sovussa jakoivat pää- ja sivuroolit niin perunateatteriin kuin muihinkin tehtäviin.  Mukana olleet pojat hääräsivät omissa hommissaan eivätkä olleet ensikertalaisia otteista päätellen.

Kaikki sujui sutjakkaasti Marjan suunnitelmien mukaan paitsi lammas oli niin itsepäinen kypsyjä, että odottelimme vähän aikaa valmistumista.  Ei haitannut yhtään tahtia, kun välillä laulaa luikautimme onnittelulaulun synttärisankarille.  Sankaritar oli järjestänyt vielä omaa tarjoilua yhteisten saavutustemme lisäksi, joten ähkyhän tästä kaikesta oli seurauksena yhdelle jos toisellekin.

Maistuipa taas kerran kaikki niin hyvälle, että mikäs tätä on sulatellessa parikin päivää.

Teksti Arja Sorvali, kuvat Ritva Lautamatti-Musto ja Arja Sorvali

Elokuvailta pe 11.4.2014 klo 18.00

ELOKUVAILTA 11.4. “ME TULEMME TAAS”

Verlassa edistettiin kevään tuloa tukkilaiselokuvalla ja sateella. Reino Helismaan käsikirjoitusta ei aikoinaan arvioissa kehuttu, mutta kuvaus, maisemat ja näyttelijäsuoritukset korvasivat puutteen. Elokuvan kuvauspaikat jäivät edelleen tuntemattomiksi. Filmaukset tehtiin kesällä joten tukinuittosesonki oli jo päättynyt ja toisen pääosan esittäjän Tuija Halosen mukaan filmiyhtiö joutui kustantamaan uitettavat puut. Loppuosan kohtauksessa Tapio Rautavaaran näyttelijänura oli loppua lyhyeen, kun Tapsan saapas juuttui räjäytettävän tukkisuman loukkoon sytytyslangan jo palaessa. Tommi Rinteen avustuksella mies vapautui ja viimehetkellä miehet heittäytyivät rannalle. Käsikirjoituksen mukaan näin piti käydäkin, mutta ei näin aidosti. Verlan elokuvayleisö sai kokea myös  miltä tuntuu kun “filmi oikeasti katkeaa”.

Liisa ja Olavi kunnasto uppoutuneina filmiin

Liisa ja Olavi Kunnasto uppoutuneina filmiin

 

Piirakkatalkoot 29.3.

Seuratalolle oli saapunut 15 innokasta piirakantekijää  ja “MasterChef” Marja oli suunnitellut päivän ohjelman.  Alkuhälinän jälkeen tutustuimme resepteihin ja tuttuun tapaan työnjaossa kaikille löytyi oma työsarka.

Kädet töihin tekemään perustaikinaa piirakoille. Marja oli jo kukonlaulun aikaan tehnyt täytteet valmiiksi. Päivän aikana oli tarkoitus tehdä riisi-ja perunapiirakoita sekä ohra-porkkanapiirakoita. Marjalta löytyi purkki puolukkaa, joka sekoitettiin loppuun ohratäytteeseen ja näin tuli neljäs sortimentti piirakoita.  Kaulimet, pulikat ja pastakoneet käyntiin ja pohjien kaulintaan. Ja kyllä niitä tuli, kukaan ei muistanut laskea, mutta satoja tehtiin. Ylimpänä paistajana toimi Lassi ja voitelijana Eeva.

Kun kaikki oli valmiina, niin sitten syötiin ja syötiin!  Munavoita päälle ja mhm……..  Loput jaettiin kotiinviemisiksi ja paikalta poistunut pomokin sai paketin kotiinsa.

Taaskin jatkosuunnitelmia tehtiin innolla, onhan pääsiäinen tulossa .

Teksti ja kuvat Ritva Lautamatti-Musto