Verla-päivä 18.7.2015

Verla-päivätapahtuma sattui tänä vuonna lauantaiksi, jolloin  normaalin toripäivän lisäksi oli paljon muuta vipinää.  Verla-päivä onkin kasvanut tapahtumatarjonnaltaan vuosi vuodelta, joten polkupyöräreportteri ei ehtinyt kameroineen läheskään joka paikkaan mihin olisi pitänyt.  Ei hätää, joistain paikoista on otettu kuvia kyllästymiseen asti.

Kantele-laulutaiteilija, sellisti Viola Uotila esitti konsertit Sibelius 150 ja Kanteletar 175 v.  Kuulin usealta taholta, että konsertit olivat “hyvät”.  Taiteilija Pekka Parviaisen näyttely oli museoalueella.  Paikallisten taiteilijoiden Pirjo Karhulan ja Marja-Liisa Sippulan näyttely oli seurantalolla, missä myös Laura Ikonen esitteli koristemaalausta.

Pellavan teko kiinnosti ihmisiä nyt niinkuin aina vanhoine menetelmineen.  Sorvaus ja järviruokomattojen teko oli hämmästelyn aiheena. Lapset ja miksei aikuisetkin saivat toteuttaa itseään rannekorujen valmistuksessa.  Mummo luki satuja lapsille ja lapsenmielisille.

Tervaakin valmistettiin kalliomaalauksia vastapäätä.  Tänä vuonna ei ollut vedestä puutetta, joten koski kuohusi täydellä voimalla.

Edellisenä viikonloppuna ihasteltiin vanhoja traktoreita, nyt oli vanhojen autojen vuoro.  Voi sitä loistoa, olisiko sittenkin mielekkäämpää omistaa tuommoinen tyylikäs kaara kuin haaveilla itsestään parkkeeraavasta autosta?

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Verla lauloi ja soi 4.7.

Laulattaja Nessu Marttila laulajien lomassa

Laulattaja Nessu Marttila laulajien lomassa

Yhteislaulutilaisuuden aikaa oli tunnilla siirretty myöhäisemmäksi (alkuilmoitteluun nähden), jotta toriasiakkaat ja–myyjätkin ehtisivät laulamaan. Torivierailun jälkeen minäkin suuntasin yhteislaulutilaisuuteen, vaikken laulaa osaakaan.

Iho meni kananlihalle, kun kuuntelin laulajia ympärilläni.
Nessu Marttilan soittotaito ja laulattaminen kuului saavan kehuja.

Laulumiljöö

Laulumiljöö

Auringonvalo siivilöityi puiden oksien lomasta ja hienoinen tuulen vire soitteli omia laulujaan ja vilvoitti ilmanalaa. Tunnelma oli kesäisen välitön ja ympäristö ei esittelyä kaipaa.

Yleisön pyynnöstä Nessu taipui laulattamaan vielä Albatrossin, vaikka oli jo ehtinyt toivotella hyvät kesän jatkot. Minäkin  rohkaistuin jo aukomaan suutani, jos ensi kesänä vaikka ……

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kansanlaulukirkko 28.6.

Verlan seuratalolla nähtiin ja kuultiin erilainen kirkonmeno. Jaalan kappeliseurakunta järjesti vuosittaisen kansanlaulukirkon, joka oli samalla kesävieraitten kirkkopyhä.

Tilaisuudessa lauloi Jaalan kirkkokuoro, jota säesti Jaalan pelimannit. Kaikki lauletut virret oli sovitettu tuttujen kansanlaulujen säveliin Anna Mari Kaskisen toimesta. Kappeliseurakunnan rovasti Heikki Kiviluoto saarnasi ja musiikista vastasi kanttori Laura Karttunen. Tekniikasta ym. huolehti suntio Juha Tanska.

Väkeä paikalla oli noin 120, joten tuolit riittivät juuri ja juuri. Kyläyhdistys hoiti tilaisuuden kahvitarjoilun, jonka vapaaehtoinen kahviraha lahjoitetaan kokonaisuudessaan seurakunnalle. Kyläyhdistys toivoo, että lahjoitus käytetään oman kappeliseurakunnan lapsi- ja nuorisotyöhön.

Teksti ja kuvat Marja Huimala

Kansanlaulukirkko 28.6.

Kansanlaulukirkko 28.6.

Kirkkokansaa 28.6.

Kirkkokansaa 28.6.

Pyörylän maitokoppi kunnossa ja kesänäyttely

Pyörylän kylän maitokopin huopakatto oli kääriytynyt rullalle alkukesän tuulien pieksämänä. Viioilta saadun korjaussarjan avulla katto on nyt  saatu paikattua vedenpitäväksi eikä lukuisat kirjat ole enää vaarassa pullistella ulos hyllyistään.

Hyvä syy poiketa maitokopilla on kirjojen lainaamisen lisäksi tutustua kesänäyttelyymme, nimittäin Pyörylän kansakoulun perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 100 vuotta. Koulun juhlavuosi aloitetaan maitokopin näyttelyllä, jossa esitellään koulun arkistosta ja yksityisiltä henkilöiltä saatuja dokumentteja vuodelta 1915, mm. koulun ensimmäinen luokkakuva ja lukujärjestys.

Teksti Matti Hälikkä,  kuvat Matti Hälikkä ja Marja Huimala

 

Itikoita itikoita

Verlassa (kuten ilmeisesti muuallakin Suomessa) vietetään hirmuista itikkakesää. Inisijöitä tuntuu riittävän niin sateelle kuin auringonpaisteeseenkin. Erilaiset hyttysten karkoitus- ja puremalievityskikat ovat nyt tarpeen!

Betonikurssi 14.6.2015

Meitä oli kokoontunut kymmenkunta kurssitettavaa Vannelahteen Huimalan Marjan organisoimalle betonikurssille. Sää oli taattua suomalaista vesisadetta, mutta muovikatosterassi/traktoritalli toimi työtilana mainiosti.

Mukana oli ensikertalaisiakin, mutta hyvin näytti betonihommat heiltä sujuvan. Muotteina käytettiin Pekon pieneksi jääneitä saappaita, kirjainmuotteja, coca colalaseja, ämpäreitä, hiekkaleluja jne. Kaikki ”halukkaat” saivat betonia hienompana tai karkeampana päälle tai sisuksiinsa.
Kotiinlähtiessä ulompi vaatekerros piti riisua, ettei itsekin päätynyt betonikoristeeksi.

Betonikurssin purkupalaveri oli 17.6. Muottien poisto herätti kenessä ihastusta, kenessä hämmästystä tai ihmetystä. Myöntäiskö, että minussa jopa kateutta?!

Teksti Arja Sorvali; kuvat Arja Sorvali, Helge Viia ja Marja Huimala

Uusi kyläkirja: Toimintaa ja elinkeinoja Verlan seudulla

Kyläkirjauutuus

Kyläkirjauutuus

Verlan seudun uudessa kyläkirjassa on noin 30 kirjoittajaa ja yli 30 lyhyttä juttua, muisteloa ja artikkelia seudun asioista. Vanhimmat liittyvät jo satoja vuosia vanhoihin asioihin, kuten teksti Kustaan sodan ajoista 1700-luvun lopulla Pyörylässä ja Jaalan myllyn sekä Pyörylän (Verlan) myllyn historiat. Uusimmat maininnat taas ovat tältä vuodelta, kuten entisen osuuskaupan talon ravintolahistoria (V/Werlan kievarit ja hovit).

Mukana on kaunokirjallisia novelleja, omakohtaisia muisteloita ja tutkimuksellista tekstiä. Aiheiden kirjo on myös laaja. Kirjan otsikon mukaisesti joukossa on runsaasti juttuja, jotka liittyvät seudun palveluihin ja yrityksiin, kuten takseihin, puhelinkeskukseen, lomakylään ja kirjastoon. Toimintaa edustavat toki myös kertomukset ilmataistelusta, työstä Ojaselan “kartanossa”, lapsuus- ja kouluajoista, uitosta tai harrastus- ja talkootoiminnasta. Mukana on myös henkilöhistorioita  paikallisista kuuluisuuksista kuten puuseppä-kirvesmies Matti Mustosesta tai ihmeparantaja Emil Virransaaresta.

Kirjan sisällysluettelon löydät täältä Sisällys (1). Kirjaa voi ostaa suoraan kyläyhdistykseltä 10 euron hintaan kyläkirppikseltä Verlan entisestä kyläkaupasta kesätoriaikaan (la klo 13-15). Myös Verlan tehdasmuseon museokauppa myy opusta.

Kirjan on julkaissut Verlan seudun kyläyhdistys ja sitä varten saatiin 800 euron apuraha Kymin Osakeyhtiön 100-vuotisjuhlasäätiöltä. Loput taitto- ja painatuskuluista on tarkoitus kattaa kirjan myyntituloilla. Muuten teos on syntynyt talkoovoimin.

Kesätorin avajaiset 6.6.

Kyllä riitti touhua ja tohinaa Verlan kesän avauksessa, mutta näinhän sen piti ollakin. Sivumennen kuulin kuinka kiitollinen torimyyjä oli saadessaan viimeisen vapaan parkkipaikan pysäköintialueelta – kävipä flaxi.

Lähes 100 prosenttisesti olivat edellisen kesän torimyyjät uusineet sopimuksensa tällekin kesäkaudelle. Muutama uusikin oli mukana – Matinpojan Kalan kala-auto oli jotain ihan erilaista. Kala-autolta sai mm. paikanpäällä savustettua lohta, joka oli vaativammallekin nautiskelijalle ihan suunmukaista. Tosin kala-auto ei ole jatkossa joka lauantainen vieras torilla, mutta seuraa ilmoittelua niin tiedät seuraavan ajankohdan.

Verlan seudun kyläyhdistyksen toinen kyläkirja julkistettiin myös 6.6. Kirja sai ainakin yhtä innostuneen vastaanoton kuin edellinen. Sisällysluettelo oli julkaistu hieman aikaisemmin, joten monella oli tiedossa ennakkoon kenen tarinoita pääsisi lukemaan. Kirjamenekki olikin suurenmoinen heti alkuun ja moni varmisti mistä kirjan voi ostaa tulevaisuudessa eli kesätorilta ja kyläkirppikseltä.

Vilkasta torielämää koko kesäksi
toivoo kyläyhdistys

Teksti Arja Sorvali; kuvat Ritva Musto

 

Toritalkoot 1.6.2015

Taas on talkoiltu.  Tällä kertaa reilu tusina hääräsi kesätorin puitteissa ja Marja Huimala puursi kyläkaupan tiloissa saadakseen Kyläkirppiksen avajaiskuntoon.

Paksummatkin parrut matkasivat sulassa sovussa kantajien toimesta torikahviosta ulos odottamaan seuraavaa siirtoa. Kahvion kalustus vaihtoi kyläkaupalta torikahvioon ja toripöydät olivat pientä fiksausta vaille valmiit palvelemaan torimyyjiä.

Lopuksi talkooporukka testasi upouuden perkolaattorin kahvit. Hyvältä maistui kahvi Marjan leipomien pullien kera ja kenraaliharjoitus kahvion toimivuudesta tänä kesänä sujui hyvin.

Näillä toimenpiteillä torikesä on valmis alkamaan ensi lauantaina.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Pohjois-Kymenlaakson kartanokierros

VERLAN KYLÄYHDISTYKSEN RETKI 24.5. 2015

Täysi linja-autolasti eli 50 henkilöä osallistui kartanokierrokselle. Pekka Vanhala keräsi lähtijöitä Kouvolan ja Verlan väliltä ja loput nousivat bussiin Verlasta. Lähtö Verlasta tapahtui klo 10.00.
Ensimmäinen kohde oli Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritalo Vuohijärvellä. Tuomas Hoikkala otti meidät vastaan ja kertoi kirkon historiasta ja miten siitä tuli Luonto- ja kulttuuritalo.
Tutustuimme legendaarisen luontokuvaaja Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevään erikoisnäyttelyyn Metsän poika sekä luontoaiheistaan tunnetun kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen puu- ja kiviveistoksiin. Lisäksi oli esillä Vuoden luontokuvien 2014 parhaimmisto.
Kulttuuritalon viimeistely oli vielä hieman kesken, mutta me pääsimme ensimmäisenä ryhmänä tutustumaan taloon ja näyttelyihin. Kellotapulissa on vanhat Säkkijärven kirkon kellot ja niitä soitettiin meille tervetuliaisiksi.

Toinen retkikohteemme oli Kirjokiven kartano. Kartanon emäntä otti meidät vastaan ja kierrätti upean kartanon tiloissa ja kertoi kartanon mielenkiintoisen historian. Kirjokiven kartanon on rakennuttanut Rudolf Elving (1848-1927) 1890-luvun lopulla Pohjois-Valkealaan Tihvet-järven rannalle. Alkuperäispiirroksia ei ole löytynyt, mutta kartano mainitaan Eliel Saarisen tunnetuimpien töiden luettelossa. Kartanon maiden pinta-ala oli suurimmillaan n. 4600 hehtaaria. 1913 vuorineuvos myi suurimman osan Kymi-yhtiölle. Päiväkahvit ja maukkaan piiraan nautimme kartanon ruokasalissa ja terassilla kauniin järvimaiseman ympäröimänä.

Seuraavaksi suuntasimme kohti Elimäkeä ja Moision kartanoa. Moision kartanon emäntä oli meitä ovella vastassa ja johdatteli toisen kerroksen isoon saliin, jossa hän kertoi kartanon historian.
Kartano on syntynyt Wrede-suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Engel ja se valmistui vuonna 1820. Moision kartanoa ovat hallinneet vuosisatojen aikana useat omistajasuvut. Vuodesta 1907 lukien kartanon on omistanut Elimäen kunta ja se on toiminut mm. vanhainkotina.

Taiteen aika Moisiossa alkoi 90-luvulla kun kouvolalainen Hasun suku vuokrasi kartanon Elimäen kunnalta. Kartanon näyttelytiloissa oli töitä useilta taiteilijoilta: Leena Asikainen, Raija Männistö-Koski, Riitta Nelimarkka, Juhani Palmu, Jaana Parkkali, Jouni Salonen ja Päivi Suomi. Kesägalleriassa oli lisäksi näytteillä Jaakko Stick:n ja Jessica Suomen töitä. Taidetta nautiskellessamme alkoi myös vatsassa kurnia ja keittiöstä leijuvat tuoksut toivat veden kielelle. Kohta olimmekin jo herkkupöydän ääressä valitsemassa herkkuja lautaselle. Ruoka oli herkullista ja sitä oli runsaasti tarjolla.

Lopuksi ajoimme vielä Mustilan Arboretumiin, jossa osa kävi viinituvassa, osa taimimyymälässä, osa Piiassa ja Rengissä – kukin mieltymyksensä mukaan.

Paluumatkalla ajoimme ensin Kouvolaan, jossa ensin kyytiin nousseet hyppäsivät kyydistä. Verlassa bussi oli klo 18.00. Aika jämpti 8 tuntia kulttuuria ja nähtävyyksiä hyvässä porukassa. Kaikki vaikuttivat reissuun tyytyväisiltä.

Hyvä kesänavaus. Kiitos järjestäjille.

Teksti Kari Mäkinen; kuvat Kari Mäkinen (km) ja Arja Sorvali (as)