Kirjoittaja arkistot: Arja Sorvali
Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2020
Pumpulinpehmeä hiljainen yö
laskeutuu kattojen ylle.
Jää taakse kiire ja arkinen työ
on aikaa rakkaimmille.
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2020
kaikille kyläläisille ja vapaa-ajan asukkaille
toivottaa
Verlan seudun kyläyhdistys ry
Joulumyyjäiset 15.12.2019
Pikkujoulujen rääppiäiset päättyivät joulumyyjäisvalmisteluihin. Ilmapiiri oli mollivoittoinen, koska ”turnausväsymys” ilmeni mm. keskittymiskyvyn puutteena. Viian Eeva sai kuin saikin valmiiksi pitkän ostoslistan myyjäisiä varten.
Ennakkoon oli kysytty kautta rantain ja suorilla yhteydenotoilla sekä ilmoittelulla useammallakin taholla myyjiä myyjäisiin. Kaikki järjestäjät haluavat lähes samaan aikaan myyjäisensä, joten myyjillä on varaa valita minne he tuotteittensa kanssa menevät. Odotimme viimeiseen asti, että olisimme saaneet esim. joululaatikoita myyvän myyjän paikalle. Kun odotustamme ei palkittu, päätimme valmistaa itse laatikot, jotta meillä olisi tarjottavaa ostajille.
Eeva Viia oli aamutuimaan valmistanut osan lanttusoseesta laatikoita varten, joten uunit saatiin käyttöön heti aamusta. Meitä oli neljä (Liisa Kronholm, Virpi Kousa ja Arjat) ”pikkuapulaista” ja pääemäntä Auli Kallio valmistamassa Aulin ohjeilla peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikoita. Oma osallistumiseni oli niin pienimuotoista avustamista, että mitään laatikkotaituria minusta ei vieläkään tullut. Kaiken kuorimisen, kypsentämisen, soseuttamisen, paistamisen, jäähdyttämisen ja punnitsemisen jälkeen olimme 8 tunnin talkoopäivän päätteeksi enemmän kuin valmiit poistumaan koteihimme seuratalolta.
Ilmoittelussa oli käytössä tällä kertaa myös some – Jaalan koulun 3. lk myi lasten ja vanhempiensa valmistamia tuotteita – Mari Järvinen loi facebookiin tapahtuman myyjäisistä, joten tietoa piti kyllä myyjäisistä olla riittävästi.
Yhtään ei harmittanut myyjäispäivänä ”laatikkorumba” niin mielissään ihmiset olivat, kun jouluisia laatikoita oli saatavana. Kyläyhdistyksen arpajaispöytä tyhjeni huimaa vauhtia, joten kyllä arpaonneakin tavoitteli moni kävijä.
Myyjäisissä oli tarjolla hunajaa, saaristolaisleipää, kransseja, koruja, villasukkia ja monenlaisia käsitöitä. Matti Koljonen myi Laulu-Miesten uutta cd:tä ’Taas kaikki kauniit muistot’. Arvilan leivät olivat monen ostajan kainalossa, samoin pikkuruiset piparkakkutalot saivat uuden kodin.
Ovikranssikilpailuun osallistui kaksi työtä. Äänien laskenta oli jännittävä, koska äänet olivat tasan ennen viimeisen äänestyslipun avaamista. Lipusta paljastui nro 3 ja kolmosen takaa löytyi Liisa Kronholm, joka sai 20 euron lahjakortin.
Puffetin puolella kävijät nauttivat torttukahvit tai pikkunälkään riisipuuron. Niin Itä-Suomen retkelle kuin pikkujouluhinkin osallistuneilta tuli kiitosta, joten kaikki tämä talkoilu on tuottanut myös hyvää mieltä yhteisölle.
Omasta puolestani kiitän kaikkia kotisivujen lukijoita, jotka olette jaksaneet näitä höpinöitä seurata ns. uutisina. Toivotan teille kaikille miellyttävää joulun aikaa ja mielekästä vuotta 2020.
Päätän raportointini tältä vuodelta kyläyhdistyksen nimissä tähän.
Arja Sorvali (teksti ja kuvat)
Pikkujoulut 5.12.2019
Pikkujoulukoristeita 1.12.
Kaikkea kaunista koristeisiin
Taannoin pikkujouluväki ihasteli harmaille laudoille tehtyjä pöytäkoristeita, joten päätimme tälläkin kertaa yllättää. Liisa Kronholm ja Eeva Viia olivat kokoonpanopuolella ja Arjat (Sorvali ja Torikka) avustivat. Kattauskoristelu oli siis hyvällä mallilla jo.
Suunnitelmien mukaan valmistelut etenivät 3.12. salin pöytäjärjestelyillä, kuusen pystyttämisellä ym. koristelulla. Esirippukin temppuili,joten Helge Viia ja Matti Hälikkä ahersivat sillä suunnalla.Olimme niin ahkeria, että saimme vapaa päivän 4.12.
Valmistelua kalustuksen suhteen
Kattausta
Illan tunnelmaa hämyssä
Varsinainen juhlapäivä koitti 5.12. Ilmassa epävarmuutta edellisenä päivänä pitäisikö ympäristö hiekoittaa vai ei. ”Onneksi” kostea ilma päivällä piti huolen liukkaudesta.
Puheenjohtaja Arja Torikka toivotti kyläyhdistyksen puolesta pikkujouluvieraat tervetulleiksi ja Verlan Kirin sihteeri Ritva Musto puolestaan lausui Kirin toivotukset.
Laura Karttunen säesti yhteislaulut. Yllätyksenä hän oli tuonut kirkonkylän satakielen, Helmi Mattilan, laulamaan meille muutaman joululaulun. Kyllä oli kaunista kuultavaa.
Arvilan valmistama riisipuuro tarjottiin noutopöydästä puffetin puolella. Hyväksi koettu kierrätys salin pääovista osoittautui taas hyvin toimivaksi vaihtoehdoksi. Puuro maistui vieraille luumu- tai mustikkasopalla tai perinteisesti maidon kera.
Verlan Kirin kuntolaatikoilla (Pyörylä ja Jukakoski) eniten käyneiden joukosta arvottiin lahjakortin saaja – viime vuotuiseen tapaan onni suosi Markku Sorvalia, joka sai juhlassa myös kaiverrettavana olleen kalakilpailun kiertopalkinnon. Kiri muisti myös joogan ja jumpan johdosta seuratalon lämmityksestä ja siisteydestä huolehtivaa joukkoa – Arja Torikka, Liisa Kronholm, Eeva Viia ja Arja Sorvali. Näytelmäkerhon näyttelijä/ohjaaja/dramaturgi/koreografi Auli Kallio kuului myös Kirin muistamiin henkilöihin.
Kyläyhdistyksen hallitus valitsi Kunniaverlalaiseksi (4.) Tauno Hellstenin, joka sai valintansa merkiksi kunniakirjan ja kukkakimpun. Kunniaverlalaiset Ilkka Laine (94 v.) ja Elli Vesa (98 v.) olivat myös seuraamassa Taunon valintaa tähän kunniakkaaseen joukkoon, ainoastaan Rainer Richter oli estynyt.
Tietoon oli tullut uudet asukkaat Pahasaaressa, mutta vauvoista ei ollut muuta tietoa kuin vihiä, että ensi vuonna olisi myös vauvoja.
Kylän ”näytelmäkerho” esitti keksimänsä tapahtumasarjan. Idea lähti lähinnä olemassa olevasta vaatetuksesta ja jokainen sai keksiä parhaiten suuhunsa sopivat sanat. Auli toimi unineen Erikeeperinä tapahtumille, jotta saimme kokoon jonkinlaisen tarinan. Meillä vuorosanat vaihtuivat joka harjoituskerralla (4), joten jos aika olisi sallinut ties mitä juttua olisi esim. hienon naisen suusta kuultu taksista puhumattakaan.
Miesenergialla ladattu tiimi – Jukka Sipilä, Matti Kallio, Pekka Pärssinen ja Ismo Puolakka – huolehti kahvitarjoilusta. Torttukahvit on takuuvarma tarjottava pikkujouluissa, joten miehet saivat täyttää kahvipannujaan tiheään tahtiin.
Arvonta seurasi kahvittelun jälkeen. Jotkut saivat taas useampia arpavoittoja ja jotkut vaan toivoivat saavansa edes yhden. Puolakan Valmismatkojen lahjoittaman matkavoiton voitti Olli Lindholm ja päävoittoherkkukorin Kimmo Arkko.
Seuraavaksi illan kohokohta ainakin kilttien ihmisten mielestä – joulupukki. Viime vuoden tapaan joulumuori saapui tuuraamaan pukkia, mutta hän suoriutui tehtävästään taas mallikkaasti. Joulumuori halusi antamalleen lahjalle vastalahjaksi joko laulun tai tanssin. Loppujen lopuksi jompikumpi esitys onnistui kaikilta.
Seuratalolla oli tänä vuonna pikkujoulun viettäjiä yli seitsemänkymmentä, joten kaikki yhdessä teimme taas kerran juhlasta tunnelmallisen Selman päivän pikkujouluillan.
Teksti Arja Sorvali; kuvat Matti Hälikkä, Ossi Ojanen ja Arja Sorvali
Ulkoilupäivä 20.10.2019
Koskaan ei voi tietää tähän aikaan vuodesta mitä tuleman pitää sään suhteen. Tänään vallitsi mitä parahin syyssää, jopa aurinkokin näyttäytyi. Puut olivat koristelleet polun lehdillään ja samalla tehneet siitä paikoitellen liukkaan.
Tutustuimme metsän hoitoon UPM:n Metsätietopolun numeroinnin ja selitelehtisen avulla. Matkalla näimme nuorta, varttunutta ja uudistuskypsää metsää ym. Myös erikoisen mallinen rapakivi (Kymenlaakson maakuntakivi) löytyy polun varrelta. Metsätietopolku on noin 2 km pitkä siis aivan kohtuullinen matka, vaikka onkin mäkistä maastoa. Polku johtaa Karittasalmeen, missä voi käydä ihailemassa ylävirran maisemia.
Reilun tunnin samoilun jälkeen palasimme grillin ääreen ruokailemaan ja kahvikin teki kauppansa. Eki, Liisa ja Eeva olivat tällä kertaa huolehtineet muonituksen. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui 14 henkilöä.
Vaikka olenkin kiertänyt kyseisen polun lukemattomia kertoja, ei harmita yhtään, että tuli lähdettyä taas kerran. Suosittelen.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Syksyn toritalkoot 3.10.2019
Kun päättyy tää (kesä), muisto vain jää… Ennen kuin kesä on vain muisto, täytyy korjata kesän jäljet. Aika vakiintuneeksi määräksi talkoolaisia on muodostunut 11 henkilöä.
Miehet kantoivat toripöydät torikahvioon. Kahvion pöydät jätettiin ensimmäistä kertaa listakoppiin odottamaan seuraavaa kesää. Pöydät ovat tosi painavia ja miehet taas vuoden vanhempia (tiedetään, naisetkin vanhenee), joten oikein hyvä idea jättää pöydät samoihin tiloihin, missä niitä tarvitaan.
Torivarasto tyhjennettiin kirppikselle ja seuratalolle. Olimme niin ansainneet taas kerran keittoruoan ja pullakahvit. Tosin itse vähän myöhästyneenä en paljon pääse pullistelemaan työpanoksellani.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
-
- Apeaksi vetää-kaikki mitä torista on jäljellä
-
- Pöydät ja kantajat hyvässä järjestyksessä
-
- Talkootarjoilua
-
- Ei erottelua-miesten ja naisten pöytä
-
- Kesätorista jäljellä – muistot
Päivän kevennys -uutinen
Verlantien varressa istuu apina kannon ”nenässä”. On istunut jo muutaman viikon.
Pitääkö olla huolissaan?
Onneksi ei sentään leijona!
Arja Sorvali
Kesän päätös 21.9.2019 Levonrannassa
Sadonkorjuutorin jälkeen ohjelma jatkui kurpitsojen punnituksella Levonrannassa. Tauno Sorvali toi huippu digitaalivaa’an, joka ei antanut mitään anteeksi eikä myöskään lisäpainoa jaellut. Meitä oli kasvatuksessa onnistuneita ja vähemmän onnistuneita. Pelkkä katse kertoi mihin kategoriaan itse kuuluin.
Kurpitsoja oli punnittavana lukumäärältään saman verran kumpaakin lajiketta – kesä ja talvi. Taina ja Seppo Pukkila voittivat sarjansa, joten siinä perheessä ei ole puutetta puutarhauutisista. Sarjojen toiset ja kolmannet saivat kukkasipulipussit palkinnoksi onnistumisestaan. ELLIWEEN TULOKSET V. 2019 Tänä vuonna poikkeuksellisesti myös ”häntäpää” palkittiin – Marja Huimala oli lahjoittanut palkinnoksi sarjojen kolmelle viimeiselle kurpitsasäilykkeitään. Ajatella, meille tuli kaksi purkkia!
Järjestäjät eivät ole koskaan mitään tarkkoja sääntöjä luoneet kilpailuun. Joskus on kuitenkin päätetty, että jättikurpitsoja ei hyväksytä kilpailuun ja samasta perheestä ei voi olla kahta kurpitsaa samaa lajiketta (jolloin kysymyksessä olisi perheen suurin ja toiseksi suurin kurpitsa!). Meillä on mietittävää ensi vuoden kurpitsakilpailua ajatellen, jotta yksinkertaiset säännöt toimisivat vuodesta toiseen.
Puolakan Ismo oli sytyttänyt kokon antamaan valoa ja lämpöä. Arvilasta tilattu lohisoppa lämpeni upouudella kaasukeittimellä hetkessä ja kalasopan kannattajat kuuluivat ihastelevan keittoa. Ei ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään, kun kinuskikakun kuorrutus olisi halunnut veitsen mukana pois kakun päältä. Taitavat leikkaajat saivat kuitenkin kakun taltutettua ja jokaiselle palalle riitti myös kuorrutusta. Nam.
Kurpitsat tuli punnittua, palkinnot jaettua ja tarjoilu nautittua. Ilmassa sateen uhka, joten kaikki n. 50 kesän päättäjää ei turhia aikaillut kotiin lähdössä. Järjestäjät saivat muutaman pisaran niskaansa jälkiselvittelyjen aikana, mutta ei mitään katastrofaalista.
Kesä on ohi ja syksy saapuu, mutta luonto antaa parastaan väriloistollaan. Hyvää syksyä ja kiitos kuluneesta kesästä kaikille mukana olleille.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
Sadonkorjuutori 21.9.2019
Edellisen vuoden torimenestykseen pohjautuen päätimme järjestää sadonkorjuutorin tänäkin vuonna. Elimme jännittäviä aikoja, kun 7.9. mennessä ei ollut tullut yhtään torimyyjäilmoittautumista. Tiesimme, että kaksi kesätorimyyjää on ainakin tulossa, joten tapahtuma järjestetään.
Hätä ei lue lakia, kyläyhdistyksen hallitus otti haasteen vastaan. Meitä oli toripöydän takana ky:n puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitajan puoliso plus kolme muuta myyjää. Puheenjohtajalla oli myynnissä oman kasvihuoneen viinirypäleitä (makeita), luumuja, tyrniä ja lehtikaalia – sanoisin, että aika näyttävä otos kasvukaudesta.
Toiset meistä saivat kaikki kaupaksi ja jokainen ainakin jotain. Lopuksi teimme vaihtokauppoja keskenämme, mikä ei ollut huono vaihtoehto päivän päätteeksi.
Kesän vihonviimeiseksi toripäiväksi ihan kelvollinen päivä.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
-
- Ei tungosta, mutta asiakkaita riitti låhes koko ajan
-
- Arja Torikan lehtikaalit vaihtavat omistajaa
-
- Sadonkorjuutorin tunnelmaa
Syystalkoot Levonrannassa 20.9.2019
Ehdottomasti suosituin talkookohde ja ajankohta ovat Levonrannan syystalkoot. Tällä kertaa paikalla oli 17 talkoolaista, joten kaikki sujui suitsait sukkelaan.
Odottava tunnelma seuraavan päivän kurpitsamittelöön siivitti iltapäivän töitä hyvässä seurassa ja kauniissa ympäristössä. Talkoiden päätteeksi nautimme grillimakkarat jälkiruokana pullakahvit .
Seuraava päivä oli ohjelmaa täynnä, joten tehtäväjaon jälkeen lähdimme valmistautumaan tulevaan.
Kiitos talkoolaisille ”juhlasalin” siistimisestä.
Teksti ja kuvat Arja Sorvali
