Tapio Rautavaara -ilta 27.3.19

Kirjoitettu 30.3.2019, kirjoittajana Matti Hälikkä

Kyllikki ja Raine Narva olivat rakentaneet jälleen mainion kuva- ja musiikkiesityksen tällä kertaa Tapio Rautavaarasta, joka esitettiin Seuratalossa keskiviikko iltana.

”Reissumies” Rautavaara oli syntynyt 8.3.1915 Nokialla, mutta muutti kolmiviikkoisena Hilda-äitinsä kanssa Oulunkylään. Tapion lapsuutta varjosti pula ruoasta ja vaatteista, isäkin häipyi omille teilleen Tapion ollessa viisivuotias. Vietettyään vuoden Tampereella lastenkodissa Tapio palasi äitinsä kanssa jälleen Oulunkylään, jossa 11-vuotias hento Tapsa sai Oulunkylän kunnanlääkäriltä ukaasin vahvistua, muuten hänet hakee ”Noutaja”, tästä alkoi kipinä urheilla. Monien pätkätöiden lomassa oli palo musiikkiin ja hän opiskeli viulun- ja mandoliininsoittoa kansankonservatoriossa. Kitaran Tapsa hankki 1923.

Oulunkylän Tähteä edustanut Rautavaara suoritti asepalveluksensa laivastossa. Jatkosodan alkaessa hän joutui kuitenkin maavoimiin ja taistelemaan sodan eturintamassa. 1942 hän pääsi Maaselän radioon viihdytysjoukkoihin kuuluttajaksi. Sodan aikana tuleva filmitähti kävi lyhyitä kursseja SF:n filmikoulussa ja Suomen Teatterikoulussa.

1942 Tapio meni naimisiin Liisansa kanssa ja he saivat kolme tytärtä. 1945 ystävystyttyään Reino Helismaan kanssa syntyi 20 vuoden aikana useammat tunnetut Suomen historiaan jääneet musiikkikappaleet. Eräällä kiertueellaan poikkesi Tapsa Verlan Seuratalolla esiintymässä 40 – 50-luvun vaihteessa, tapahtuman muistavat eräät verlalaiset vieläkin.

Urheilun saralla Rautavaara voitti 1948 Lontoon olympialaisissa keihäänheiton kultamitalin tuloksella 69,77. Epävirallinen ennätyksensä oli 80,97 ja virallinen 75,47. Jousiammuntajoukkueessa hän voitti maailmanmestaruuden v. 1958.

Monet Rautavaaran kappaleista peilasivat peitellysti myös hänen omaa elämäänsä, isoisän olkihattu olikin polkupyöränpumppu. Tapsan ongelmana oli alkoholinkäyttö, joten tuoppinsa jäljet hän tunsi valitettavankin hyvin, aina oli menestyneelle tähdelle juomia tarjolla.

Tapio Rautavaara näytteli 22:ssa elokuvassa ja levytti 328 laulua. Menestyneimpiä olivat sanoittamansa Isoisän Olkihatun lisäksi P. Mustapään runoon säveltämänsä Sininen uni.

Tapio Rautavaara kuoli 25.9.1979 uimahallissa kaatumisen jälkeiseen aivoverenvuotoon.

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä

Puffetin antimia

Yleisöä takaa

Yleisöä edestä

Verlan Kirin pilkkikilpailut 23.3.2019

Kirjoitettu 30.3.2019, kirjoittajana Arja Sorvali

Kilpailuun osallistujat kerääntyivät ennen klo 9.00 Vannelahteen, Sorvalin rantaan. Siinä hiottiin viimeiset taktiikat ja yhdeksältä lähdettiin kohti tuulista lahtea. Ei paistanut aurinko, mutta ei onneksi satanutkaan. Kolmen tunnin uurastuksen jälkeen oli aika lopettaa ja tulla punnitukseen. Tarjolla oli myös pullakahvit ja grillimakkaraa lämmikkeeksi. Kiitos kaikille osallistujille.

Tulokset:

MIEHET
1. Markku Sorvali 2430 g
2. Tauno Sorvali 2060 g
3. Matti Ahvenisto 1670 g
4. Matti Kallio 870 g
5. Ossi Ojanen 840 g
6. Pentti Mouhu 350 g
7. Kalevi Hokkanen 310 g
8. Ilpo Hellsten 180 g (joutui keskeyttämään kilpailun muiden menojen takia)

NAISET
1. ja viimeinen ja kaikkea siltä väliltä
Arja Sorvali 1440 g (eikä hävetä yhtään, kalastajan huomautus)

Kiertopalkinnon kesäkisoihin asti sai haltuunsa suurimman saaliin pilkkinyt eli Markku Sorvali.
Pienimmän saalin pilkkinyt (Ilpo Hellstenin poistuttua aiemmin) Kalevi Hokkanen sai lohdutukseksi mitalin kaulaan.

Teksti Ritva Musto; kuvat Ritva Musto ja Arja Sorvali

[Näytä kuvaesitys]

Palojärven hiihtoladut 23.3.

Kirjoitettu 24.3.2019, kirjoittajana Arja Sorvali

Pekka Valkeapää ilmoitti ehtineensä ajamaan Palojärven ladut eilen illalla. Hiihdettävää latua on 3,6 km Palomäen pelloilla. Pekan mukaan Palomäelle meno onnistuu Pyörylästä parhaiten peltoreitin kautta, koska vanhan tien ladut todennäköisesti huonossa kunnossa. Kiitos Pekka, toivotaan, että kukaan ei ole vielä ehtinyt pakata suksiaan kesäteloille.
Arja Sorvali

Laskiaistapahtuma 3.3.2019

Kirjoitettu 3.3.2019, kirjoittajana Arja Sorvali

Kirkkaassa pakkaspäivän säässä puuhasimme paikkoja ja tarjoilua valmiiksi mäenlaskijoille ja perheenjäsenilleen. Eihän kaikki mäkeä laskenut millään viritelmällä, vaan osa yleisöstä oli ”fiilistelemässä” tapahtumaa ja osa museokierrosta odottelemassa.

Kylmä tuuli ja kahdeksan asteen pakkanen aiheutti verenkierto-ongelmia vanhoille ihmisille (lue Arja Sorvali). Minulla oli lainassa yhdet jos toisetkin sormikkaat, lapaset, rukkaset jne. eikä mikään asuste saanut sormiani lämpenemään. Grillimakkaroiden rahastus ei käy lämmittelystä, Ismo oli paistopuolella eikä tarvinnut käsineitä ollenkaan. Niin kylmää oli, että kaasupullosta kaasukin tuli aika ajoin hyvin vitkastellen.

Mäenlaskijoita ei näyttänyt kylmyys haittaavan. Ehkä mäelle kapuaminen laskun jälkeen toimi hyvänä lämmikkeenä seuraavaa laskua varten. Edellisenä päivänä jään päälle satanut lumi teki liikkumisesta hyvin haastavaa, mutta tietääkseni kukaan ei kaatunut.

Laskiaispullat hillolla ja kermavaahdolla höystettyinä tekivät kahvi/mehuhetkestä nautinnollisen. Tarjoilun jälkeen osa porukasta lähti Jussi Lemminkäisen opastamalle museokierrokselle.

Muutaman tunnin ulkoilun jälkeen niin vieraat kuin järjestäjätkin lähtivät mielellään sisätiloihin lämmittelemään. Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille.

Teksti Arja Sorvali; kuvat Matti Hälikkä (mh), Liisa Kronholm (lk), Arja Sorvali (as) ja Helge Viia (hv)