Kaikki alkoi siitä kun Haapakosken kyläyhdistyksen Ruukki ry:n porukka vieraili Verlassa keväällä vuonna 2012. Vierailun päätteeksi he esittivät vastavierailu kutsun tulla tutustumaan Haapakosken ruukkiin sekä Ruukki ry:n toimintaan.
Kesällä otimme yhteyttä Haapakosken kyläyhdistyksen puheenjohtajaan Anu Jormakkaan ja kysyimme koska voisimme tulla kylään. Päiväksi sovittiin 14.9..

Matkalle ilmoittautui 35 henkilöä.

Matkaan lähdettiin Verlan laanilta 14.9. tasan klo 8.00. Puolakan Veli-Matti oli jo poiminut porukkaa kyytiin Kouvolan ja Kuusankosken pysäkeiltä. Matkalla pysähdyimme aamukahville Kaisan Kammarissa Mikkelin kupeessa.

Haapakoski sijaitsee aivan Pieksämäen ja Suonenjoen rajalla. Asukkaita Haapakoskella on noin 170, 90:ssä taloudessa. Mökkiläiset lisäävät väkimäärää muutamalla kymmenellä. Puolet asukkaista on työikäisiä, noin viidennes lapsia ja nuoria. Loput viettävät ansaittuja eläkepäiviään.

Perille Haapakoskelle Seurantalon pihaan kurvasimme hieman ennen klo 11. Saimme sydämellisen vastaanoton kyläyhdistyksen henkilöiden toimesta. Heti kättelyitten jälkeen pääsimme opastetulle kyläkävelylle kylän raittia pitkin. Molemmin puolin tietä oli vanhoja tehtaan työläisten asuntoja – osa paremmassa ja osa huonommassa kunnossa. Huonoimmatkin olivat onneksi kunnostuksen alla.

Kävelyn jälkeen palasimme Seurantalolle, jonka omistaa Haapakosken kyläyhdistys Ruukki ry. Ruukki ry on kylätoimikunnan jatkaja vuodesta 2000. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenistönsä sosiaalista toimintaa ja kehittää alueen asukkaiden ja vieraiden viihtyisyyttä sekä vaalia historiallisesti arvokasta kylämiljöötä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, järjestää juhlia ja retkiä, talkootoimintaa ja toimii yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa.
Haapakosken Seurantalo on entinen koulu ja se on valmistunut 1900-luvun alussa.

Tietopaketin jälkeen olikin jo nälkä ja kyläyhdistyksen sopankeittäjä mestari oli keittänyt herkullisen hernekeiton, joka maistuikin Seurantalon juhlasalin pöytien ääressä. Eikä tässä vielä kaikki. Jälkiruoaksi oli muurinpohjalettuja ja hilloa sekä kahvia.

Ruokailun jälkeen Jari Väänänen kertoi meille ruukin värikkäästä historiasta.

Johan Fredrik Molander sai senaatilta luvan ruukin perustamiseen 11.5.1842 ja se on toiminut eri omistuksessa vuoteen 2010. Ruukkimiljöö on varsin hyvin säilynyt vaikka monet alueen rakennukset ovatkin rapistuneet. Ruukinkartanon ulkoasu on vuodelta 1872, vaikkakin sen vanhimmat osat ovat jo vuodelta 1843. Vanha masuuni sortui osittain 1983, mutta sitä on restauroitu 1990-luvun lopulla. Masuunin ympärillä olevat tiiliset tehdasrakennukset ovat pääosin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Tiilinen ruukin konttorirakennus on peräisin 1920-luvulta ja myös vanhempi 1800-luvun puolivälissä rakennettu konttorirakennus on säilynyt.
Ruukkialue on arvostettu valtakunnallisesti merkittäväksi kokonaisuudeksi. Tällä hetkellä ruukkialuetta siivotaan ja kunnostetaan.

Historian esittelyn jälkeen pääsimme Jari Väänäsen opastamana kiertämään koko ruukkialueen. Tehtaan tiloissa kiertäessämme tuntui siltä kuin työt olisivat päättyneet eilen. Kaikki oli siinä jamassa kun ruukin pilli oli soinut viimeisen kerran työvuoron päättymisen merkiksi.

Päivä oli mielenkiintoinen ja antoisa. Kiittelimme isäntiämme hyvistä järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta ja suuntasimme takaisin Verlaan.

Syysretken matkakertomus ja kuvat Kari Mäkinen