Kesätorin avajaiset 6.6.

Kyllä riitti touhua ja tohinaa Verlan kesän avauksessa, mutta näinhän sen piti ollakin. Sivumennen kuulin kuinka kiitollinen torimyyjä oli saadessaan viimeisen vapaan parkkipaikan pysäköintialueelta – kävipä flaxi.

Lähes 100 prosenttisesti olivat edellisen kesän torimyyjät uusineet sopimuksensa tällekin kesäkaudelle. Muutama uusikin oli mukana – Matinpojan Kalan kala-auto oli jotain ihan erilaista. Kala-autolta sai mm. paikanpäällä savustettua lohta, joka oli vaativammallekin nautiskelijalle ihan suunmukaista. Tosin kala-auto ei ole jatkossa joka lauantainen vieras torilla, mutta seuraa ilmoittelua niin tiedät seuraavan ajankohdan.

Verlan seudun kyläyhdistyksen toinen kyläkirja julkistettiin myös 6.6. Kirja sai ainakin yhtä innostuneen vastaanoton kuin edellinen. Sisällysluettelo oli julkaistu hieman aikaisemmin, joten monella oli tiedossa ennakkoon kenen tarinoita pääsisi lukemaan. Kirjamenekki olikin suurenmoinen heti alkuun ja moni varmisti mistä kirjan voi ostaa tulevaisuudessa eli kesätorilta ja kyläkirppikseltä.

Vilkasta torielämää koko kesäksi
toivoo kyläyhdistys

Teksti Arja Sorvali; kuvat Ritva Musto

 

Toritalkoot 1.6.2015

Taas on talkoiltu.  Tällä kertaa reilu tusina hääräsi kesätorin puitteissa ja Marja Huimala puursi kyläkaupan tiloissa saadakseen Kyläkirppiksen avajaiskuntoon.

Paksummatkin parrut matkasivat sulassa sovussa kantajien toimesta torikahviosta ulos odottamaan seuraavaa siirtoa. Kahvion kalustus vaihtoi kyläkaupalta torikahvioon ja toripöydät olivat pientä fiksausta vaille valmiit palvelemaan torimyyjiä.

Lopuksi talkooporukka testasi upouuden perkolaattorin kahvit. Hyvältä maistui kahvi Marjan leipomien pullien kera ja kenraaliharjoitus kahvion toimivuudesta tänä kesänä sujui hyvin.

Näillä toimenpiteillä torikesä on valmis alkamaan ensi lauantaina.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Pohjois-Kymenlaakson kartanokierros

VERLAN KYLÄYHDISTYKSEN RETKI 24.5. 2015

Täysi linja-autolasti eli 50 henkilöä osallistui kartanokierrokselle. Pekka Vanhala keräsi lähtijöitä Kouvolan ja Verlan väliltä ja loput nousivat bussiin Verlasta. Lähtö Verlasta tapahtui klo 10.00.
Ensimmäinen kohde oli Vuohijärven Luonto- ja kulttuuritalo Vuohijärvellä. Tuomas Hoikkala otti meidät vastaan ja kertoi kirkon historiasta ja miten siitä tuli Luonto- ja kulttuuritalo.
Tutustuimme legendaarisen luontokuvaaja Hannu Hautalan elämäntyötä esittelevään erikoisnäyttelyyn Metsän poika sekä luontoaiheistaan tunnetun kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen puu- ja kiviveistoksiin. Lisäksi oli esillä Vuoden luontokuvien 2014 parhaimmisto.
Kulttuuritalon viimeistely oli vielä hieman kesken, mutta me pääsimme ensimmäisenä ryhmänä tutustumaan taloon ja näyttelyihin. Kellotapulissa on vanhat Säkkijärven kirkon kellot ja niitä soitettiin meille tervetuliaisiksi.

Toinen retkikohteemme oli Kirjokiven kartano. Kartanon emäntä otti meidät vastaan ja kierrätti upean kartanon tiloissa ja kertoi kartanon mielenkiintoisen historian. Kirjokiven kartanon on rakennuttanut Rudolf Elving (1848-1927) 1890-luvun lopulla Pohjois-Valkealaan Tihvet-järven rannalle. Alkuperäispiirroksia ei ole löytynyt, mutta kartano mainitaan Eliel Saarisen tunnetuimpien töiden luettelossa. Kartanon maiden pinta-ala oli suurimmillaan n. 4600 hehtaaria. 1913 vuorineuvos myi suurimman osan Kymi-yhtiölle. Päiväkahvit ja maukkaan piiraan nautimme kartanon ruokasalissa ja terassilla kauniin järvimaiseman ympäröimänä.

Seuraavaksi suuntasimme kohti Elimäkeä ja Moision kartanoa. Moision kartanon emäntä oli meitä ovella vastassa ja johdatteli toisen kerroksen isoon saliin, jossa hän kertoi kartanon historian.
Kartano on syntynyt Wrede-suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Engel ja se valmistui vuonna 1820. Moision kartanoa ovat hallinneet vuosisatojen aikana useat omistajasuvut. Vuodesta 1907 lukien kartanon on omistanut Elimäen kunta ja se on toiminut mm. vanhainkotina.

Taiteen aika Moisiossa alkoi 90-luvulla kun kouvolalainen Hasun suku vuokrasi kartanon Elimäen kunnalta. Kartanon näyttelytiloissa oli töitä useilta taiteilijoilta: Leena Asikainen, Raija Männistö-Koski, Riitta Nelimarkka, Juhani Palmu, Jaana Parkkali, Jouni Salonen ja Päivi Suomi. Kesägalleriassa oli lisäksi näytteillä Jaakko Stick:n ja Jessica Suomen töitä. Taidetta nautiskellessamme alkoi myös vatsassa kurnia ja keittiöstä leijuvat tuoksut toivat veden kielelle. Kohta olimmekin jo herkkupöydän ääressä valitsemassa herkkuja lautaselle. Ruoka oli herkullista ja sitä oli runsaasti tarjolla.

Lopuksi ajoimme vielä Mustilan Arboretumiin, jossa osa kävi viinituvassa, osa taimimyymälässä, osa Piiassa ja Rengissä – kukin mieltymyksensä mukaan.

Paluumatkalla ajoimme ensin Kouvolaan, jossa ensin kyytiin nousseet hyppäsivät kyydistä. Verlassa bussi oli klo 18.00. Aika jämpti 8 tuntia kulttuuria ja nähtävyyksiä hyvässä porukassa. Kaikki vaikuttivat reissuun tyytyväisiltä.

Hyvä kesänavaus. Kiitos järjestäjille.

Teksti Kari Mäkinen; kuvat Kari Mäkinen (km) ja Arja Sorvali (as)

Kevättalkoot Levonrannassa 8.5.

Ilahduttavan lukuisa joukko kylän väkeä oli ehtinyt kevätkiireiltään siistimään Levonrantaa kesäkuntoon. Klo 17 alkamisaikaan oli lehtiharavaosasto jo saamassa urakkansa tehtyä. Puoliksi maatunut lehtikasavuori levitettiin katteeksi pusikkoa tukahduttamaan ja venevalkaman oksaröykkiö sai tulta alleen.

Rantaa varjostanutta metsikköä oli syksyllä harvennettu ja kaadetut puut karsittu tukeiksi, jotka Verlan Saha oli nyt palauttanut lankkuina ja lautoina rantaan taaplattavaksi. Jonkin asteisten väärinkäsitysten takia emme saaneet nokipannukahvia, mutta hyvinpä suodatinkahvi maittoi ja mitä olisi talkoot ilman pullaa ja grillimakkaraa.Eväistä voimistuneina yritti miesväki kammeta rantaan mötkäytettyä laiturin kiinnityskiveä ojennukseen, mutta tällä kertaa äijien voimat olivat jo hiipuneet ja kivi jäi odottamaan konevoimia.

Levonrannan suurisuuntaiset kehitysajatukset mielessä hajaannuimme tahoillemme jatkamaan kesken jääneitä kevättouhuja.
Teksti Matti Hälikkä

Kuvat Arja Sorvali
Kuvaajan kommentti:  Ehdin paikalle niin  myöhään, etten päässyt toteuttamaan kampaajien toivetta.  Silloin kun he ovat todella tyytyväisiä työnsä tulokseen, heillä on tapana sanoa: ”Harmi, kun en ottanut kuvaa ennen ja jälkeen!!”

 

Pajukurssi 3.5. Vannelahdessa

Pajukurssilla ei ollut suuren suuri osallistujamäärä, mutta puitteet olivat mahtavat. Huimalan Marjan ateljee ikkunanäkymineen oli kyllä luovuutta ajatellen ihan kymppi. Tosin pajun vitsat eivät taipuneet ainoastaan luovuudella, vaan vaativat suostuttelua ja maanittelua, johon Karhulan Pirjolla oli vuosien kokemuksella tarvittavat konstit.

Eihän Marja olisi Marja ellei hän olisi laittanut pöytää koreaksi. Ahkerat kurssilaiset pääsivät lämmittelemään kahvipöydän ääreen. Joku (lue kirjoittaja) jopa ihan ansiotta nautiskeli häpeilemättä tarjoilusta.

Kotiin viemisinä kurssilaisilla oli pajukaloja, -vene ja kukkatelineitä. Joku taisi tehdä loppuhötäkässä vielä sydänkoristeenkin.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Verlan Kirin jumppa

Kevään jumpan juhlallinen lopetusOn tullut aika kiittää kuluneesta kuntojumppakaudesta.

Ahkeria jumppaajia ei ollut suuren suuri määrä, mutta kaikki osallistujat olivat innolla taivuttelemassa Kirsi Karhun ohjeiden mukaan.  Ilman Kirsin myönteistä ja kannustavaa suhtautumista liikunta-anti olisi jäänyt perin laihaksi.

Jumppaajat ovat kirmaisseet kesälaitumille, mutta vakaa uskomus on, että he pitävät  kuntoa yllä omatoimisesti ja jatkavat syksyllä Kirin liikuntatunneilla.                     Verlan Kiri

Kuvassa kauden juhlallinen lopetustarjoilu.

Valkovuokot 21.4.2015

Valkovuokot 21.4.2015Puolakan Ismo kirjoitti eilen toisella foorumilla nähneensä valkovuokkojen heränneen kukkimaan.  Epäilin asian todenperäisyyttä.   En epäile enää, näin kyseiset kukkijat itsekin.  Näköjään tarvii aina naapurin tai ohikulkijan, että hoksaa mitä ympäristössä tapahtuu.  Ismon innoittamana kuva ja uutisointi Arja Sorvali.

Kuulemma kangasvuokotkin kukkivat jo.  Verla on puhkeamassa kukkaan.

Jäätilanne 11.4.2015

On Iso-Kamponen niin iso ”lätäkkö”, että järven toisella puolella jäät lähtee ja toisella puolella pilkitään.  Tänään oli perinteiset kevään viimeiset pilkkikilpailut Vannelahdessa.  Kukaan ei uinut ja kalaa tuli.  Teksti ja kuvat Arja Sorvali