Pyörylän hiihtolatu ajettu 11.2.2018

Seppo Pukkila on ajanut Pyörylään hiihtoladun.  Latu kulkee Junttin sillalta Pyörylän maitokopin ohitse Puolakan sillalle jatkuen Juha Tolskan pellolle Verlantien varteen.   Latu on hiihdettävissä niin kauan kuin kelejä riittää. Ladulle pääsee siltojen luota tai Pyörylän maitokopilta.  Hyviä hiihtokelejä ja -lomaa toivoo Verlan seudun kyläyhdistys hiihto b.bmp

Kotisivun otsakekuvat

Uusille lukijoille tiedoksi ja “vanhoille” muistin virkistykseksi – TIETOA SIVUSTOSTA -sivulta löytyy linkit vuosien 2015-2017 alkuperäisiin otsakekuviin.  Edellä mainitulta sivulta löytyy myös tammikuun 2018 alkuperäinen otsakekuva.  Arja Sorvali

Ulkoilupäivä 15.10.2017

Aktiiviseuraajille ja satunnaisille vierailijoillekin tiedoksi – kyllä patikointi toteutui vaikkemme Nuumaniemeen voineetkaan mennä.  Olihan ennen liikuntapäivääkin kyllä tiedossa, että vierailisimme toistamiseen Simon laavulla.   Uutisointi tapahtumasta on vaan ollut hitaanlaista, mutta tapahtuuhan tämä kuitenkin ennen pikkujoulua.

Suurin osa parista kymmenestä samoilijasta lähti kohti laavua Stenbergin mäeltä, mutta muutama liittyi seuraan  myös Talasniementien kautta.  Sadettahan oli riittänyt enemmän tarvitsevillekin, joten parhaat jalkineet liikkumiseen olisivat olleet kumisaappaat.  Jotkut olivat osanneet varautua, mutta lenkkarikävelijät joutuivat kärvistelemään kosteissa jalkineissa.

Laavulla juttu luisti.  Letut olivat vaihtuneet Huimalan Marjan paistamiin pannukakkuihin.  Marjan valmistamalla omenahillolla höystettynä oli pannari mainio jälkiruoka grillimakkaran jälkeen.  Porukalla suunnittelimme seuraavaa laavukeikkaa hiekkareput selässä, jotta nuotion ympärillä oleva märkä maa kuivahtaisi.

Jos reppujen lasti olikin keventynyt laavulla, ei pyöristynyt vatsanseutu tehnyt vaellusta yhtään helpommaksi.  Onneksi maasto armahti ja alamäessä ei tarvittu voimankäyttöä kuin jarrutteluun.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Köyrikokon sytytystalkoot 14.10.17

Kello kuuteentoista asti oli sää pysynyt sateettomana, mutta tulien sytytyksen aikaan alkoi hiljalleen riputella.   Puolakan Ismo oli tuonut säkillisen komeita tuohikäppyröitä.  Kuivia puita käärimme näihin “lahjakääreisiin”, mutta välittömästi tuohen sammuttua sammui myös paketin sisältö.  Mikä neuvoksi?

Jäimme ihmettelemään, kun Kallion Matti hyppäsi autoonsa ja poistui paikalta.  Ei aikaakaan kun Matti palasi mukananaan sytytyskalustoa – Unto -koira ja kaasupullo “liekinheittimellä”.  Koko sytytysyksikkö (Kukkolat Aila ja Lassi, Timot Forsell ja Nyholm sekä Arja S. ja Matti K.) oli kiireinen hyvän tovin ennen kuin märät puut päättivät antaa periksi.

Vuosikausia palokunnassa palvelleena Kukkolan Lassi totesi, että täytettyään pyöreitä vuosia hän päätti jättää sammutustyöt nuoremmille ja siirtyä sytytyspuolelle.  Ei arvannut Lassi silloin, että “tulen herraksi pääseminen” on välillä yhtä vaikeaa kummallakin puolella.

Kahden ja puolen tunnin yrityksen ja onnistumisen jälkeen köyritulista oli jäljellä vain punainen hiillos.  Kiitos kaikille periksiantamattomuudesta.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kallion sytytysyksikkö – Matti, Unto ja kaasupullo

Timo Nyholm ja Matti Kallio ruokkimassa tulta

Pimenevässä illassa hehkuva hiillos

 

Kesäkauden lopettajaiset ja Elliweet 30.9.2017

Kuten ennen kaikkia suuria juhlia – siivotaan.  Niin nytkin,  perjantai-iltana oli 19 henkilöä pistämässä paikkoja juhlakuntoon Levonrannassa.  Aikaisemmin kesällä Kauramaalta raivatut pusikot ajettiin köyrikokkoon Viian Helgen ja Sorvalin Taunon toimesta.  Haravoitiin tienoot ja kokkolautan jäämistö kuljetettiin romun keräykseen.  Lopuksi tietysti nautimme makkarat ja kahvit ja ihailimme kättemme töitä.

Kulunut kesä ei liene paras mahdollinen kurpitsankasvatustakaan ajatellen? Toisaalta tulosluettelo antaa ymmärtää osittain aivan muuta.  Vannelahdesta ei tule ensi vuonna puutarhalehtiä puuttumaan, sillä Tauno Sorvali voitti talvikurpitsakilpailun 7,270 kg:lla ja Marja Huimala kesäkurpitsakilpailun 5,300 kg:lla. Talvikurpitsat olivat huomattavastikin pienempiä kuin edellisinä vuosina, mutta kesäkurpitsat tykkäsivät kuluneesta kesästä. Talvikurpitsasarjan toinen oli Markku Sorvali ja kolmas Eini Munne.  Kesäkurpitsasarjan toinen oli Veikko Kärkkäinen ja kolmas Sisko Salminen. Sarjojen toiset ja kolmannet saivat palkinnoksi Arvilan leivät, joten kannatti kasvattaa heidänkin. Tulosluettelo kokonaisuudessaan täältä Elliween kurpitsankasvatuskisan 2017 tulokset

Tarkoitus oli polttaa köyritulet, mutta kokkoarkkitehtuuri petti meidät.  Yritämme myöhemmin päästä risukasasta eroon paremmalla suunnittelulla.

Kun Marja Huimalan ahkeroima kurpitsakeitto löysi tiensä ns. parempiin suihin, joimme vielä Arvilan leipomon täytekakun kera kahvit.  Voisiko paremmin kesän päättää kuin viidenkymmenen kyläläisen/mökkiläisen seurassa?

Yritän saada itseni ymmärtämään, ettei joka kerta tarvitse voittaa. Ehkä seuraavassa kurpitsapunnituksessa olen jo hyväksynyt asian.

Kiitos kaikille kuluneesta kesästä.  Tapaammehan viimeistään pikkujouluissa suurella joukolla?

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Werlan Tähdet seuratalolla 29.7.

Verlan kyläyhdistys järjesti hieman erilaiset juhlat, jossa pääroolissa olivat Verlalaiset itse. Illan suunnittelusta vastasi Jokke Seppälä, joka veljensä Jaken kanssa toimi illan juontajana.  Uskomatonta mutta totta – Verlan seudun asukkaista ja mökkiläisistä oli saatu upeat esiintyjät, jotka esittivät kotimaista ja ulkomaista hittimusiikkia.

Werlan tähdet esittivät seuraavat kappaleet:
BORN TO BE WILD ja BAMBOLEO – Salt Lake City Band
TIPITII – Marion
PARATIISI – Rauli Badding Somerjoki
AUTIOSAARI – Tuure Kilpeläinen
TÄYTTÄ ELÄMÄÄ & O SOLE MIO – Luciano Pavarotti ja laulajatar ystävä
BAD BOYS ja SWEAT (A LA LA LONG) – Bob Marley
TAHDON OLLA SULLE HELLÄ – Armi ja Danny

Tähtirooleissa esiintyivät aakkosjärjestyksessä mainittuina pariskunnat Harjula, Kähkönen ja Rakkola sekä Tiina Ahvenisto, Ismo Puolakka, Jokke Seppälä, Petri Tammikivi ja Arja Torikka.

Werlan Tähtien hyvin harjoitellut esitykset saivat yleisön ryntäämään esiintymislavan eteen kuvaamaan ja antamaan suosionosoituksensa. Kukapa olisi uskonut, että meillä Verlassa on näin osaavia esiintyjiä.

Tanssikisaan ei ilmoittautunut yhtään tanssiparia. Ilmeisesti kuvioita ei ehditty harjoitella riittävästi. Niinpä taitavimmat tanssijat valittiin koko illan tanssisuoritusten perusteella. Päätuomarina eli Jukka Haapalaisena toimi parkettien partaveitsi Reijo Hasari. Diskotanssien parhaaksi valittiin rouva Rakkola ja vakiotanssien herra Kulhelm.

Ilta jatkui Joken ja Jaken musisoinnilla puoleen yöhön asti.  Oli kuultu ja nähty loistavia esityksiä sekä saatu piirtää omat kuviomme parkettiin. Kaikki lähtivät Seuratalolta hymyssä suin.

Kiitos illan laulaville isännille monipuolisesta illasta.
Teksti Kari Mäkinen; kuvat Tiina Ahvenisto ja Arja Sorvali

Verla laulaa ja soi

Lauantaina 1.7. järjestettiin perinteinen Verla Laulaa ja Soi yhteislaulutapahtuma Patruunan puistossa. Kaunis ja lämmin kesäsää oli houkutellut penkit täyteen yhteislaulusta pitäviä.

Ja kauniisti tutut laulut raikuivat. Aino Arkko säesti jo toisena vuonna peräkkäin. Kokenut laulumies Matti Koljonen huolehti laulupuolesta.
Reilun tunnin yhteislaulun päätteeksi Matti lauloi soolona Hj. Nortamon Juhlan päättäjäislaulun. Laulu kaikui komeasti varhaisesta esitysajankohdasta huolimatta. Yleensä tämä laulu lauletaan Matin mukaan pikkutunneilla. Laulumieheltä tämäkin onnistui.

Teksti Kari Mäkinen; kuvat Timo Forsell

Laulattajat Aino Arkko ja Matti Koljonen

Kaunis kesäpäivä kruunasi tapahtuman

Penkit olivat lähes täynnä

Helena ja Tauno Hellsten

Kyläkirppiksen löytöjä 2017

Kirpparilla voit ostaa kyläyhdistyksen välityksessä olevia kirjoja samoin kuin kyläyhdistyksen omia julkaisuja.  Arpaonnea pääset myös kokeilemaan ja samalla tukemaan kyläyhdistyksen toimintaa.  Jäsenmaksunkin (5 e/henkilö 2017) voit suorittaa kirpputorilla.

Eeva Viia ja Marja Huimala vastaavat kyläyhdistyksen kirpputorin toiminnasta. Alla kuvagalleria kirpputorin aarteista ja löydöistä, joita monikaan ei varmasti osannut odottaa löytävänsä ohiajaessaan.

Tervetuloa ostoksille Verlan seudun kyläyhdistys

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kokkokallion kesäjuhla 10.6.

Vanhan ajan kesäjuhlat

Kokkokalliolla vietettiin lauantaina 10.6.2017 oikeita vanhan ajan kesäjuhlia. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi oli julistettu valtakunnallinen Avoimet kylät -päivä, johon tapahtuma liittyi. Kalliolle noustiin polkua pitkin Kauramaan suunnasta ja ylhäällä tulijat vastaanotti pelimannimusiikki sekä Suomen ja Werlan Kirin liput. Penkkejä oli tuotu paikalle istuimiksi, mutta äänentoistolaitteita ei ollut – eihän niitä ennenkään ole käytetty.

Ohjelmassa oli pelimannimusiikin lisäksi tanhuesitys, munkinsyöntikilpailu, piirileikki sekä puhe ja vanhojen verlalaisten muistelua. Puheessa Inkeri Sutela (os. Ahvenisto) kertasi Suomen historian ja Kokkokallion käytön vaiheita. Jo Venäjän vallan aikana patruuna piti Kokkokalliolla juhannusjuhliaan sekä syksyllä ilotulitusjuhlat. Itsenäisessä Suomessa taas sekä Werlan Kiri että osuuskauppa järjestivät juhlia Kokkokalliolla. Sotien aikaan siellä oli ilmatähystystorni ja EU-Suomessa on kalliolle järjestetty sen laen kiertävä luontopolku, johon rahaa on saatu “Brysselistä” asti.

Elli Vesa muisteli mm. kuinka Kokkokallion tansseissa kerran kaikki tytöt halusivat tanssiparikseen saman pojan, joka ei kuulemma tallonut koskaan varpaille. Naistenhaun koittaessa hakijoita olikin niin paljon, että tuo taitava nuorukainen kiipesi piirittäjiään pakoon puuhun…

Juhlat juonsi jouhevaan tapaansa Tauno Hellsten ja lopuksi lähdettiin yhdessä polkua alas Levonrantaan, missä tarjottiin kahvia ja pullaa ja soitto ja rupattelu jatkuivat.

Inkeri Sutela

Valokuvat Matti Hälikkä

Juhlaväkeä

Elli Vesa eturivissä

Tanhuryhmä Kasareikka

Juhlapuhe Inkeri Sutela

 

Kesätorin avajaiset 3.6.2017

Etukäteen päivä suorastaan pelotti – muutama aste lämmintä – tulisiko kukaan torille sen enempää kuin kahvioon kahvittelemaan.

Varauduin vaatetuksessa samaan kuin 10:nen asteen pakkasella enkä katunut päivän mittaan.  Toinen talkoolainen joutui ennen h-hetkeä käväisemään vaatteiden vaihdossa.  Kaikesta tästä huolimatta kummallakaan ei ollut hiki loppujärjestelyjä tehdessä.

Kyllä oli myyjättären ”suu messingillä”, kun ensimmäinen kahvioasiakas saapui heti kahdeltatoista.  Kuten meille on tavaksi tullut Arvilan pullien lisäksi Ritva toi kahvioon karjalanpiirakat ja minä mustikkapiirakat. Lajitelmalla oli joka sortille ottajansa. En vielä illallakaan ota uskoakseni, että meillä oli tällä ilmalla niin paljon asiakkaita.  Talvi on kuitenkin takana ja kesäasukkaat ja kyläläiset ovat ilmeisesti kaivanneet yhteistä kohtaamispaikkaa.

Myyjiä sopisi paikalle enemmänkin. Torilla olleet myyjät olivat kuitenkin tyytyväisiä kesän avausmyyntiin.

Vilkasta torikesää toivoo  Verlan seudun kyläyhdistys

Teksti Arja Sorvali; kuvat Ritva Musto

Tästä se kesätori alkaa

Kylmän uhmaajat kahvitauolla

Talkoolainen on kahvitaukonsa ansainnut