Kävin kotisivujen artikkeliarkistoa läpi. Kirjoitettujen artikkeleiden mukaan ulkoilupäivän kohteena oli neljättä kertaa Simon laavu. Kolme kertaa olemme tämän laavuvierailun tehneet keväällä ja kerran lokakuussa syksyn sävyjä ihastellen. Matka laavulle on kohtuullinen pituudeltaan, vaikka polku kiemurteleekin jyrkkää mäkeä ylös.
Ennen ulkoilupäivää vettä satoi lähes päivittäin, mutta juuri oikeana päivänä sää poutaantui. Metsätraktorin jäljet olivat monin paikoin isojen lätäköiden peitossa, mutta pieni improvisointi reitillä ei haitannut etenemistä. Syömiset ja juomiset jaettiin kannettavaksi osallistujien kesken, joten taakka ei muodostunut kohtuuttomaksi kenellekään.
Tälläkin kertaa patikoimassa oli myös ensikertalaisia, jotka ihastelivat laavun sopivaa sijaintia. Rohkeimmat kiipesivät näkötorniin tarkastelemaan ympäröivää maisemaa. Toisille riitti laavulle kiipeäminen ja keskinäinen jutustelu hengitystä tasoitellen.
Grillimakkara oli taas kerran niiin hyvää ja sitä oli riittävästi. Joka kerta on yhtä suuri arvoitus ulkoilutapahtuman osallistujamäärä. Hyvin tarjottavat riittivät, vaikka meitä oli kaksikymmentä ulkoilijaa. Puheenjohtaja oli aamutuimaan paistanut letut kahvin kanssa nautittavaksi ja kyllä maistuivat.
Paluureitti oli kaikille tuttu, joten porukka hajosi pikku hiljaa omille teilleen. Kantamukset keventyneinä (vatsaa lukuunottamatta) jarruttelimme mäkeä alas takaisin lähtöpisteeseen.
Kiitos mukavasta yhdessäolosta
Teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen ja Arja Sorvali
