Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia?

Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke ”Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia” on selvittänyt vuosina 2010 – 2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr. Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlainen näkemys suomalaisen maatalouden alkutaipaleesta.

Tutkimusalue sijaitsee Kouvolan pohjoisosassa, Jaalan Huhdasjärvellä. Alueen maatalousasutuksen on aiemmin oletettu syntyneen vasta historiallisella ajalla, viimeistään 1500-luvulla. Arkeologiset löydöt kuitenkin osoittavat, että alueella on elänyt yhteisö, joka on ylläpitänyt kalmistoa 600-luvulta 1100-luvulle jKr. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, harjoittiko yhteisö maa- vai erätaloutta. Toisena kysymyksenä olivat maanviljelyn alkuvaiheet onko Huhdasjärveltä löydettävissä yhtä vanhoja maanviljelyn tuloksia kuin läheltä, Repoveden kansallispuiston alueelta muutama vuosi sitten löydettiin.

Tutkimuksen rahoittivat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö ja Jaalan kotiseutusäätiö. Tutkimustuloksista on kertomassa tutkimusryhmä, johon kuuluivat yliopistolehtori Antti Lahelma (arkeologia), FT Teemu Mökkönen (arkeologia) ja dosentti Teija Alenius (paleoekologia).

Tilaisuus järjestetään Verlan seuratalolla, Verlantie 346, 24.4.2013, klo 17:00

Kahvitarjoilu: Verlanseudun kyläyhdistys

Tilaisuus on maksuton

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Vastaa