Joulun ja uudenvuoden 2021 tervehdys

 

Ilmassa leijuu juhlava aika.
Nurkissa raikaa laulujen taika.

Pöydät täytetään maittavin herkuin,
kaikkia muistetaan jouluisin terkuin.

Iloa, lämpöä, tuikkujen tunnelmaa,
tätä kaikkea joulu aikaan saa.


Rauhaisaa joulunaikaa,
iloa ja valoa vuoteen 2021

 Verlan seudun kyläyhdistys ry

Verlan sähköpostilistamuutos

Hei Verlan sähköpostilistalaiset!
 
Yahoogroups on ikävä kyllä päättänyt lopettaa ryhmätoimintonsa eli tämä sähköpostilista lakkaa toimimasta 15.12.2020. Näin ollen siirrämme listan Googlegroupsiin (gmail..) 
 
Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Saat kohta sähköpostiisi viestin osoitteesi liittämisestä Verlan seutu -nimiseen ryhmään (verlan-seutu@googlegroups.com) ja tämän jälkeen listan viestit toimivat uudesta osoitteesta käsin ja uuteen osoitteeseen. 
 
Listalle voivat edelleen kirjoittaa kaikki listan jäsenet siitä osoitteesta, jonka listalle ovat ilmoittaneet. Edelleenkin tervetulleita ovat myös muiden paikallisten toimijoiden viestit kuin vain kyläyhdistyksen.
 
Jos siirrossa on ongelmia tai jostain syystä lakkaisit saamasta Verlan sähköposteja, ota yhteyttä minuun.
 
Terveisin
Inkeri Sutela (os. Ahvenisto), listan ylläpitäjä 

Kesätorin purku talviteloille 10.10.2020

Ilmoitustauluilla ei ehditty ”markkinoida” kesätorin purkua, mutta sähköpostissa ja kotisivuilla kyllä.  Hallituksen 6 jäsentä plus Helge Viia saapuivat torille klo 10.00 toripöytä/-tuoliprojektiin.  Naisjäsenille jäi torikopin järjestely talvea varten. 

Toripöydät pysyvät taatusti pystyssä tuulessakin ovat ne sen verran painavia ainakin kantaa.  Koljosen Matin peräkärry oli oiva apu lähiliikenteessä. Tavaroita sijoitettiin useampiin paikkoihin, joten pääsemme viimeistään kesäkuussa testaamaan toimiiko muisti.

Talkoot huipentuivat voileipäkahvitukseen ja jälkkäriksi Matti paistoi vohveleita.  Kahvittelun lomassa ehdittiin vähän jutella menneestä ja suunnitella tulevaa (jos korona suo?).

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Puolet urakasta jo tehty

Toripöydät talvisäilöön

Tuolit kiltisti odottamassa vuoroaan

Elliween tulokset ja kesäkauden päättäjäiset 3.10.2020

On taas se aika vuodesta, kun jyvät erotetaan akanoista ja kesän palturipuheet kurpitsojen kasvatuksesta kohtaavat todellisuuden Sorvalin Tanen vaa’alla.

Tilaisuus alkoi tietysti kurpitsojen punnitsemisella.  Sihteeri tunaroi jo osallistumisoikeuksien kanssa, mutta mitään korvaamatonta tai vääryyttä ei sentään tapahtunut.  Seppo Pukkila voitti (talvi)kurpitsasarjan 19,165 kg painaneella kurpitsalla ja Veikko Kärkkäinen onnistui kasvattamaan suurimman kesäkurpitsan 7,180 kg.  Molemmat valitsivat palkinnokseen Viherpihan vuosikerran. Onnittelut heille ja tulosluettelot kokonaisuudessaan täältä. Elliween kurpitsakilpailujen tulokset 3.10.20

Tänä vuonna tarjoilu koostui nakkikeitosta tykötarpeineen sekä tietysti perinteiset täytekakkukahvit – toisille voiton kunniaksi toisille pettymyksen pelastajaksi.  Nakkikeiton valmistivat Eeva Viia ja Liisa Kronholm seuratalolla hetkeä ennen tarjoilua.  Henri Jussila (kokkikoulutuksen oikeuttama) toimi asiantuntijana.  Sivutoimisena seuraajana kastoin lusikkani soppaan ja Masa kuljetti aikaansaannokset Levonrantaan. 

Täytekakut tilattiin Minnan Unelmasta ja aa, että olikin sopivan makeaa ja kosteaa.  Tämmöisen tarjoilun jälkeen oli helpompi kestää epäonni arvonnassa.

Koronan jyllätessä (kuka ties missä) kirpparilla ei tänä kesänä järjestetty arpajaisia.  Päätettiin kuitenkin järjestää arpajaiset päättäjäisissä.  Onnetar suosi päävoiton (”bambi-tunnelmavalo”) osalta Matti Kalliota.  Tauno Sorvali sai ikään kuin vaa’an lainasta arpaonnea ja voitti kauniin lyhdyn kukkineen. Seuraavan arvan onnettarena toimi pj. Arja Torikka.  Kuinka ollakaan hän osoittautui 100 %:ksi onnistujaksi nostamalla oman arvan.  Lohdutuspalkintoina arvottiin vielä Eeva Viian valmistamat kauniit kukkakimput.

Kiitos kaikille 40:lle mukana olleelle kurpitsojen kasvattajille, arpojen ostajille ja kesänpäättäjille mukanaolosta.

Hyvää syksyä kaikille!

Verlan seudun kyläyhdistys ry

Teksti Arja Sorvali; kuvat Arja Sorvali, Markku Sorvali (ms) ja Tytti Vesa (tv)

Levonrannan syystalkoot 26.9.2020

Perhesyihin vedoten viivästyin talkoiden alusta puolisen tuntia.  Osoittautui, että kyseinen puolituntinen oli ratkaiseva töiden kannalta.  Lehdet olivat siistissä kasoissa ympäri tonttia ja kaikki muukin toiminta oli loppusuoralla töiden osalta.  Meidän talouden työosuuden pelastaa mieheni edellisen päivän trimmerin käyttö Levonrannassa.

Kirjasin talkoolistaan talkoilijat, joita oli seitsemäntoista eli aika lailla vakiomäärä.  Mukana oli ensikertalaisiakin, jotka sulautuivat saumattomasti konkareiden joukkoon. 

Viian Eeva ja Rantasen Helena hääräsivät grillaus- ja kahvitustehtävissä.  Grillattu Kabanossi maistui juuri niin hyvälle kuin se aina maistuu eikä Vaasan wieneritkään olleet yhtään hullumpia kahvileipiä.

Kokkovalmistelut jäivät vielä vaiheeseen, mutta Puolakan Ismo lupautui hoitamaan viimeistelyn ennen päättäjäislauantaita 3.10.

Kiitos kaikille mukana olleille työpanoksestanne, jolloin tehtävät per talkoilija jäivät varsin kohtuullisiksi.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Laiturilta mantereelle

Helge valmistelee laiturin talveen

Naisten kesken

KPL:n tilanne huolestuttava

Eeva ja Helena grillaamossa

 

Kanavaristeily 6.9.2020

Vuosi sitten mietimme Jaalan Kotiseutusäätiön avustuskohdetta, josta jäsenemme olisivat kiinnostuneita.  Arvelimme, että Kimolan kanavalla olisi ainakin uutuuden viehätystä ellei muuta.  Emme olleet väärässä.

Suunnittelimme matkan 40 henkilölle jättäen 10 paikkaa tyhjäksi koronaa varten.  Hallitushan (kyläyhdistyksen) ei voinut tietää uskaltaisivatko ihmiset osallistua korona-aikana tämän tyyppiselle matkalle.  Muutamassa tunnissa 40 henkilöä oli ilmoittautunut, joten saman tien nostimme 50:teen lähtijämäärän.  Ehdoton maksimi niin bussissa kuin laivalla oli 50 matkustajaa. 

Huolestuttavia tietoja kuulimme uutisista – Kimolan kanavan suluissa ongelmia, joten sulku oli poissa toiminnasta – M/S Pyhäjärvi oli telakalla rikkoutumisen vuoksi.  Kanavan avaaminen liikenteellehän oli siirtynyt jo useaan otteeseen.

Syyskuun 6. päivänä kaikki kuitenkin toimi ilman ongelmia.  Matkalaiset olivat pysäkeillä ajallaan ja viimeistä sijaa myöten täynnä oleva Puolakan bussi lähti Verlasta klo 10 kohti Heinolaa.  Laiva oli laiturissa valmiina meitä varten. Kun laiva lipui ulos satamasta, puolet porukasta siirtyivät lohikeittojonoon.  Sulassa sovussa vaihdoimme osia ensimmäisen ryhmän ruokailtua.  Itse en ole ns. kalakeittoihmisiä, mutta nyt on sanottava, että ruoka oli oikeasti hyvää.  Jälkiruokana joimme kahvit jäätelöannoksen kera.

Ilma suosi risteilyä, sillä syksyisen ajankohdan huomioon ottaen saimme vettä niskaan vain muutamia pisaroita.  Tuuli piti huolen, ettei ”aurinkokannella” hiki tullut.  Ihmettelimme jyrkkien rinteiden huvilapaikkoja ja ihastelimme kauniita rantatontteja. 

Tulihan Kimolan sulkukin aikanaan.  Meillä oli yleisöä paikalla runsaasti, kun kelluimme sulussa.  Neljän tunnin risteilymatkalle yksi sulku on juuri riittävä määrä.  Tuntui juhlalliselta, kun sulkuportit hitaasti aukenivat.  Luolamainen katto tunnelissa loi mystisen tunnelman, mutta auringonvalo tunnelin suulla tuntui ”helpottavalta”.

Tiesin ennalta kuinka leveä kanava on, mutta silti…  Mummolan ohi lipuessamme, minusta tuntui kuin laiturilta olisi voinut hypätä laivan kannelle. En ollut ymmärtänyt, että M/S Pyhäjärven kokoinen laiva tuntuisi täyttävän koko kanavan.  Seuraava hämmästyksen aihe oli kansityttö/baarimikon rientäminen yläkannelle kaatamaan laivan masto.  Kapteeni antoi ohjeita, ettei yläkannella saa olla ketään ja että matkustajien täytyy sijoittua laivalla niin, että laiva kulkee tasapainossa Kimolan sillan ali.  Me teimme sen mallikkaasti.

Pyhäjärvi tuntui suurelta lätäköltä kaikkien kapeikkojen jälkeen.  Vesi ja taivas olivat harmaita, mutta metsät ja nurmikot vihreitä.  Sama hämmästys kuin kanavalla yllätti myös Pilkanmaassa eli vesireitin kapeus.  Tuntuu ymmärrettävältä, etteivät asukkaat halua olla aamusta iltaan vilkuttelemassa ohimeneville paateille, kun olisi mukava käydä kaikessa rauhassa uimassa.

Virtakiven saunalle saavuimme aikataulun mukaan eli klo 15.  Kansityttö oli pyytänyt meitä pitämään käytävät tyhjinä, jotta he (hän ja kapteeni) voivat tehdä sisäratojen ennätyksiä yrittäessään saada aluksen kiinnitetyksi laituriin.  Virtakivessä vesi todella virtaa.

Jännittävin vaihe oli kuitenkin ehkä laivasta poistuminen ”laskusillan” jyrkänteen kautta.  Kukaan ei kuitenkaan kaatunut, kun laivan henkilökunta avusti matkustajat satamaan.

Puolakan bussi ja Häkämiehen Jukka olivat jo satamassa valmiina kuljettamaan meidät takaisin lähtöpysäkeille.

Kiitos kaikille mukavasta risteilystä tutustuessamme Kimolan kanavaan!

Päätän höpötykseni tähän ja alla asiallista tietoa Kimolan kanavasta Matti Hälikän uutisoimana.

Arja Sorvali

Tietoja:
– sulutuskorkeus 12 m
– kalliotunneli 70 m
– hinta 20,8 milj. 2/3 valtio
– pituus 5,5, km
– koko vesireitti 400 km, Voikkaa – Pielavesi
– kanava kaivettu 1962 – 1966
– uitto lopetettu 2002

Paatti: Heinolan Laivaosakeyhtiön M/S Pyhäjärvi

Laituri Voikkaalla:  Virtakiven sauna

Kuvat galleriassa Matti Hälikkä (mh) ja Arja Sorvali (as)

Verla laulaa ja soi 4.7.2020

Jo perinteeksi muodostunut ’Verla laulaa ja soi’ heinäkuun ensimmäisenä lauantaina toteutui tänäkin vuonna.  Korona ja keli yrittivät parhaansa, joten molempien yhteisvaikutuksella laulajamäärä jäi vähäiseksi.  Vettä sateli hiljalleen lähes koko ajan, mutta osallistujat eivät antaneet sateen pilata tunnelmaa.

Tänä vuonna laulattajana ja säestäjänä oli Velleri (Veli-Matti Friman).  Hänellä riitti juttua laulujen lomassa ja laulu raikui haitarinsoiton säestyksellä Patruunan puistossa.  Koronaetäisyyksiä oli helppo noudattaa, kun penkkejä oli reilusti.

Kiitos Vellerille ja laulajille reilun tunnin tunnelmatuokiosta.

Teksti Arja Torikka; kuvat Helge Viia

Kesätorikahvion muuttoilmoitus 4.7.2020

Kesätorin kahvio siirrettiin Listakopista torialueelle koronan takia, jotta viruksella olisi enemmän tilaa liikkua tartuttamatta ketään.  Samaisen viruksen takia Verla–päivä 6.6. oli peruttu, mutta muutamat urheat torimyyjät halusivat kuitenkin aloittaa kesätorikauden kyseisenä päivänä.

Valitettavasti sää oli viileä ja sadetta riitti pilaamaan kahvion toiminnan niin kahviotalkoolaisten kuin asiakkaidenkin harmiksi.  Seuraavana lauantaina 13.6. tukala helle ja mäkäräiset pilasivat tunnelman.  Asiakas epäili kuulemma auringon vaikutusta tarjottaviin ja jäipä yhdeltä rouvalta kahvit juomatta mäkäräishyökkäyksen takia.  Jatkokertomuksen seuraava osa eli 27.6. torikahviossa oli jälleen helteinen päivä.  Hyvää päivässä oli mäkäräisten puuttuminen ja asiakkaita riitti koko toriajan.  ”Kylmäkallet” hikoilivat joka tarjoilu- ja säilytysastian alla, joten pullat/piirakat olivat kuin suoraan kylmävitriinistä.  Torilla tavattiin paljon uusia tuttavuuksia, mutta ensi lauantaina tapaamiset hoidetaan Listakopissa.

Nyt on maan ja kyläyhdistyksen hallitus päättänyt luopua osasta rajoituksia koskien kahviotoimintaa.  Kesätorin kahvila palaa siis takaisin Listakoppiin. Päätöksen myötä toivotaan, että talkoolaiset kokevat työskentelyolosuhteet kahviossa inhimillisemmiksi ja asiakkaat voivat nauttia kahvinsa istuen pöydän ääressä.  Paikkahan ei tietysti ole yhtä näkyvä kuin torialueella, mutta sanontahan on, ettei kysyvä tieltä eksy.

Tervetuloa takaisin Listakoppikahvioon!!

Teksti Arja Sorvali

Levonrannan talkoot 12.6.2020

Levonrannan talkoot ovat säilyttäneet suosionsa koronasta huolimatta, sillä rannassa ahersi 17 talkoolaista.  Sorvalin Masa kävi jo aamusta trimmerillä pätkimässä pitkät heinät, joten haravat pääsivät töihin välittömästi.

Tarkoituksena oli siistiä sitiä Verlan osalta enemmänkin. Pientareiden kasvusto oli kuitenkin niin pitkää ja tiheää, ettei sieltä enää roskia erottanut.  Siistimisajankohta on suunniteltava uudelleen tienvarsien osalta.

Miehet asensivat norppalaiturin oikeaan asentoon, joten vakaalle alustalle on nyt helppo astella.  Laituri nro 2 olikin vaan puhdistusta vaille.

Pari miestä ehti hoitamaan opastekylttiasiat ajantasalle.

Lähes kahden tunnin aherruksen jälkeen olimme valmiit nauttimaan puheenjohtajan grillaamat makkarat.  Jälkiruokana olivat nokisen pannun kahvit ”kastamisen” kera.

Kiitos kaikille talkoolaisille.

Verlan seudun kyläyhdistys ry

teksti Arja Sorvali; kuvat Mari Järvinen (mj) ja Arja Sorvali

Kyläyhdistyksen vuosikokous 16.2.2020

Verlan seudun kyläyhdistys ry:n vuosikokous pidettiin 16.2.2020 Verlan seuratalolla.  Parinkymmenen jäsenen kokouksessa puhetta johti Ilpo Puolakka. Tiedotusvälineitä edusti Iitinseudun toimittaja.

Hallituksen ehdotus (5 €) jäsenmaksuksi hyväksyttiin v.2020.  

Vuodelle 2020 hallitukseen valittiin Arja Torikka pj,  Matti Hälikkä varapj, Eeva Viia rahastonhoitaja, Arja Sorvali sihteeri sekä jäsenet Liisa Kronholm, Ismo Puolakka, Virpi Kousa, Helena Rantanen, Matti Koljonen, Jukka Sipilä, Henri Jussila ja Mari Järvinen.

Toiminnantarkastajina jatkavat Leena ja Heikki Kauppi.

Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat sekä päivitettiin muutaman välivuoden jälkeen Kyläsuunnitelma.

Teksti ja kuva
Arja Sorvali