Sade, tuuli ja salamointi oli ennusteuhkana tapahtumalle, mutta kaikki 13 ilmoittautunutta ja järjestäjät, Anna-Riitta ja Elina, saapuivat ennustetta uhmaten paikalle. Hyvä niin, koska myrsky jäi uhkailun asteelle. Pieni pisarointi säilytti kimput tuoreina.
Kouluttaja Elina ja Anna-Riitta toivat runsaasti materiaalia kimppuja varten ja lähes jokaisella oli myös omia kukkia, heiniä, saniaisia jne. Kukkakimppuja olisi voinut sitoa useita, mutta 1 tai 2 riitti useimmalle.
Kimpun sitominen spiraaliin ei ollut helpoimmasta päästä. Pensaiden kuolleisiin oksahäkkyröihin rakennettiin kimpun ns. keskivihreä tai esim. mustikanvarvuilla sai aikaiseksi saman efektin. (Floristi voi oikaista tämän sepustuksen, koska hän ei välttämättä ymmärrä mitä kirjoittaja on halunnut sanoa.)
Osallistujat loihtivat todella kauniita kimppuja annetuilla ohjeilla. Kummasti helpotti, jos oli valmiiksi värisilmää ja kauneudentajua eri materiaalien yhteensopivuudesta.
Kiitos floristi Elinalle ja organisoija Anna-Riitalle opeista ja tarjoilusta, kuvat kertovat mitä tuli opittua.
teksti Arja Sorvali
kuvat Anna-Riitta Surakka (A-RS) ja Arja Sorvali
ps. Yllätyksekseni havaitsin, ettei sisälläni ole koskaan asunut minkään tason floristi eikä jatkokurssikaan todennäköisesti tilannetta muuttaisi? Minua lohduttaa, että luonnonkukat ovat kauniita, vaikka ne olisivat maljakossa missä järjestyksessä!
