Torstaiaamuna klo 6.30 kapsäkit pakattuina olimme Verlassa lähtövalmiina astumaan Puolakan bussiin ja kylpylämatka saattoi alkaa.
Helsingissä minulle ainakin oli uutta hieno terminaali, joka loi jo kansainvälistä tunnelmaa matkailijoihin. Usealla meistä oli paikka varattuna Megastarin aamiaispöytään, joten ei muuta kuin ”herroiksi” nautiskelemaan.
Tallinnassa meitä odotti lämmin ilmanala. Siirryimme hyvässä järjestyksessä bussiin ja matka jatkui kohti Haapsalua. Fra Mare Thalasso Spa tuli esiin mäntymetsän keskeltä valmiina ottamaan kylvetettävät vastaan. Ystävällinen henkilökunta antoi etukäteissuunnitelman mukaan avaimet huoneisiin eikä suurempia sekaannuksia ainakaan minun korviini kantautunut.
Vierailun rytmittivät matkaan sisältyneet hoidot sekä omalla kustannuksella tehdyt lisäkäsittelyt. Aamiainen ja päivällinen tarjoiltiin niin pitkällä aikavälillä, että jokaisella oli mahdollisuus kaikkiin nautintoihin.
Perjantaina suurin osa pääsi tutustumaan Haapsaluun kuljettaja Karin kyyditsemänä. Matkalaiset olivat käyneet tutustumassa Kiltsin v. 1939 rakennettuun sotilaslentokenttään, v. 1905-1995 toiminnassa olleeseen rautatieasemaan (nyk. rautatiemuseo), Haapsalun Piispanlinnaan 1200-luvulta (nyk. restauroitavana) ja tietysti ostoskierros Kaubamajassa ja Rimissä, mikäli valuuttavarannossa oli sijoitettavaa hoitojen jälkeen.
Lauantaina meillä oli myös mahdollisuus käyntiin keskustassa. Seurasimme Nostalgiapäivien vanhojen kulkuneuvojen paraatia. Paraatissa olivat kaikki mahdolliset kulkuneuvot edustettuina – kuulemma kaikkiaan 300 tosi vanhoja ja vieläkin vanhempia. Yksi linja-auto oli Suomen rekisterissä, matkustajia täynnä ja etupaneelissa teksti – Päijät-Hämeen mobilistit – oli kuin olisi tutun nähnyt.
Jouduimme Liisan (Kronholm) kanssa väärinkäsityksen takia ’klassisen musiikin lepoterapiaan’, joka oli ainutlaatuinen kokemus. Meille riitti 5 minuutin ’lepo’ ja oikeat henkilöt pääsivät käytävältä odottamasta ’terapiatilaan’. Kuulemma heillekin oli riittänyt suunniteltua lyhyempi aika.
Lauantai-iltana toiset rentoutuivat tanssiorkesterin tahtiin ja osa yritti rentoutua kellumalla uima-altaassa. Olin pettynyt minikasvohoitoon, sillä peili ei näyttänyt mitään muutosta – olisi ilmeisesti pitänyt ottaa maxi. Kaiken kaikkiaan ihmiset olivat tyytyväisiä palveluun ruokailun ja hoitojen suhteen.
Sunnuntaina aamupalan jälkeen kimpsujen ja kampsujen kanssa bussiin ja kotimatkalle – ensin kohti Tallinnaa. Kuljettajamme ei ollut ensi kertaa Tallinnassa, joten maratonista huolimatta etenemisemme sujui mallikkaasti.
Juoksentelimme sataman läheisyydessä edestakaisin täydennysostoksilla ja klo 15.30 siirryimme Star -laivaan. Laivaruokailun suhteen on aina niin suuret odotukset, että mielestäni tämänkertainen ei kaikkia täyttänyt. Nälkäisenä ei kuitenkaan bussimatka alkanut.
Palasimme lähtöpysäkeille ihan ihmisten aikaan – Verlassa olimme kymmenen maissa monta kokemusta rikkaampina.
Teksti Arja Sorvali, kuvat Kari Mäkinen (km) ja Arja Sorvali (as)
