Retki Pyörylän perukoille 21.5.

Kevään ulkoilukohteena oli Lehtisen Raijan ja Leon puutarha sekä Pukkilan Tainan ja Sepon laavu Lintukymen rannalla. Lähtöaikaan klo 11 Pyörylän maitokopille oli kokoontunut kymmenkunta retkeläistä, mutta perille tultaessa oli joukkomme  kasvanut pariinkymmeneen.

Matkalla laavulle Hälikän Matti kertoi Pyörylän kylän historiaa. Kylän kantatiloja ovat Toitturi, Paavola, Puolakka ja Urpanen. Maitokopilta lähdettäessä tie seurailee Urpasen tilan maita. Urpanen on edelleen isojaossa pilkottu 1830 –luvulla viiteen osaan, jotka ovat järjestyksessä tietä kulkien Perttola, Anttila, Perätalo, Mikkola ja Koppeli.

Saavuimme Raijan ja Leon puutarhaan. Myöhäisestä kesän tulosta johtuen Raijan istutukset olivat vasta aluillaan, mutta Leon rakentamassa kasvihuoneessa oli tomaatin kasvu täydessä vauhdissa.

Parin kivenheiton päässä puutarhasta sijaitsi laavu. Koivikon ympäröimä suora polku johti Lintukymen rantaan laavulle. Isäntäväen polttopuita säästäen sytytettiin nuotio kuivista risuista ja lehdistä. Onneksi paikka ei sattunut tuulen kohdalle. Nokipannukahvia vartoillessa käristyivät makkarat pikapikaa ja pian porisi kahvikin pannuissa. Yhteensattuman vuoksi Isäntäväen juhliessa muualla kertoili Lehtisen Matti laavun teosta ja paikan ympäristöstä.

Paluumatka sujui tuloreittiä keväisessä auringon paisteessa Pyörylän peltojen lämmittämän leppeän kevättuulen hyväillessä kulkijoita.

Kiitokset Tainalle ja Sepolle vieraanvaraisuudesta!

Teksti Matti Hälikkä; kuvat Matti Hälikkä, Helena Keskitalo, Arja Sorvali ja Helge Viia

Kevättalkoot 5.5.

Jokakeväiset siivoustalkoot Levonrannassa sujuivat tottuneen talkooväen uurastamana joutuisasti. Tälle keväälle ominainen kylmä pohjoisviima ei rantaamme  osunut, mutta puna nousi monen poskille.

Päällisinpuolin rantarakennelmat olivat talven jäljiltä säilyneet jotakuinkin kohdillaan, joten keskityimme pihan siivoukseen. Lehtikarikkeet vedettiin pressulla kompostointia odottamaan, pölkkyjä pilkottiin uudella kirveellä pikavauhtia ja kunnostussuunnitelmia aprikoitiin tulevalle kesäkaudelle. Kumollaan pitkään telakoidun tervaveneen omistusta kyseltiin, ajatuksena  lunastaa ja kunnostaa paatti kyläyhdistykselle yhteiskäyttöön.

Rupeaman odotetuin hetki: grillimakkara, Taunon keittämä nokipannukahvi ja omenaviineri sekä jutustelu nuotiotulilla kruunasivat talkooillan. Kiitokset erityisesti talkoiden ennakkovalmisteluihin osallistuneille.

Hyvin suunniteltu on …..

Uusi kirves testissä

Talkoiden loppuhuipennus

 

 

 

 

 

 
Uutisteksti ja kuvat Matti Hälikkä

Syksyn ulkoilupäivä 23.10.

Tänä syksynä ulkoiltiin Kokkokallion maastossa.

Lähdimme Puolakan sahan nurkilta yhdentoista maissa kapuamaan tukiasemamastolle vievää tietä. Kallion laella patikoimme uusittua, sinisillä nauhoilla merkittyä, luontopolkua hiidenkirnulle.  Tutkimusten mukaan onkalo ei olekaan hiidenkirnu, vaan pirun asuinpaikkana toimiva rapautumisonkalo, joka on syntynyt miaroliittisen kideonkalon laajetessa rapautumalla (Kouvolan Sanomat).

Kirnulta jatkoimme kallion Verlan puoleiselle rinteelle, josta ihailimme alapuolella virtaavaa jokea ja kalliomaalauskalliota. Edetessämme sivustan polkua avartuivat näkymät Suolajärven suuntaan, Karittasalmelle ja Uitelmuksen virtaan.

Hetken kuluttua saavuimme ikimetsään, missä ihailimme pahkoja, pakurikääpiä, hulppeita honkia ja haapoja. Poikkesimme lehtomaisen metsän rinteeseen näköalapaikalle, jossa voi istahtaa levähtämään penkille.  Pian saavuttiinkin Rainerin nurkalle Kantokoskentien varteen.

Soratietä astellessa ihailimme Katajanokan siistejä rinnepihoja ja saavuimme Laanin risteykseen. Kesonmäellä syksyn viima aiheutti vilun väristyksiä hikisen taivalluksen jälkeen, joten kiirehdimme Ismon laavun suojaan.

Ismolla oli jo kahvivedet kuumana ja makkarat esilämmityksessä grillitulilla.  Jouduimme heti Seppälän Joken kuvattaviksi ja Joken helikopteri-Kertun esittelyyn. Nokipannukahvin ja pitkopullan vauhdittamana patikointi vaihtui kuulumisiin ajankohtaisista aiheista iltahämäriin asti.

Kiitokset Ismolle, Railille ja Ilpolle ulkoilupäivän vieraanvaraisuudesta!

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä ja Arja Sorvali

21.9. Taisto Tammi Seuratalossa

Narvan pariskunta esitti keskiviikkona Verlan Seuratalossa vaikuttavan dokumentin kuvien ja musiikin säestämänä Taisto Tammen elämästä.

Taisto syntyi kuusankoskelaiseen Lundbergien romaniperheeseen 10.12.1945. Isä jätti poikansa jo varhain ja Taiston kasvatuksen otti Roosa-mummo vastuulleen. Jo kansakouluikäisenä Taiston musiikinlahjat huomattiin antamalla laulusta 10 ja jäätelökin tuli palkaksi laulusta kioskinpitäjälle. Kuulemani mukaan nuori Taisto norkoili Sompasen tanssilavan partaalla, josta pyöryläläinen orkesteriaan pyörittävä Matti Mustonen päästi nuoren pojan kokeilemaan oikeaa esiintymistä, orkesteri takana ja yleisö edessä. Liekkö tästä rohkaistunut Taisto osallistui1962 voittoisasti laulukilpailuun Kotkassa. Tuomaristossa Eero Väre tunnisti heti laulajan kyvyt ja järjesti Taiston Topi Kärjen toimistoon. Sieltä avautui tie levylaulajaksi nyt nimellä Taisto Tammi ja levynä Ruusu on punainen.  Näin Taistosta sukeutui ensimmäinen levyttänyt romaniartisti. Maalariksi aikonut Taisto joutui pikaisesti ratkaisemaan uravalintansa nukahdettuaan, iltakeikkojen uuvuttamana, maalattavan talon parvekkeelle. Varsinainen läpilyönti tapahtui 1966 Tango merellä -kappaleella, joka kohosi nopeasti Suomen listaykköseksi.

Tampereella salaa naimisiin mennyt Taisto tunnettiin kohteliaana, kaikkien kanssa toimeen tulevana miellyttävänä laulajana. Samettiäänisellä Taistolla oli synnynnäinen laululahja, joka päättyi äkilliseen kuolemaan traagisesti vasta 33-vuotiaana Tampereella kirurgisen leikkauksen jälkikomplikaatioon 5.2.1979.

Verlan seudullakin tunnetaan monia Taistoon liittyviä sattumuksia, vaikka reissut Mustosen Matin kalakaverina Puolakankoskella.

Kiitokset Narvoille muistorikkaasta illasta Verlassa!

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä

wp_20160921_009b

Illan musiikkikappaleet

N. 60 tammifania

N. 60 tammifania

 

 

Seuratalon kemut 23.7.

Perinteeksi muodostuneet seuratalokemut pidettiin heinäkuun lauantaina 23. päivä. Hugo Mullqvist alias Harri Peltola oli saapunut viisihenkisine perheineen meitä verlanseutulaisia viihdyttämään. Odotettu kesän kohokohta oli täyttänyt tuvan ääriään myöten n. 150 tanssinystävän toimesta.

Alkutahteina kuultiin reipas”Kuusaan poikia” -kappale, jota seurasi koko repertuaari tansittavista lattareista aina rokkiin asti. Yllätysnumeroina kuulimme vierailevan neitosen lauluesityksiä sekä Jokke Seppälä taltioi illan tunnelmia jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Hyvinpä väki viihtyi tanssinhurmiossa, mutta lopputunnelmiin jaksoivat kymmenkunta tosi alan harrastajaa. Tässä suuret kiitokset jälleen Hugolle ja yhtyeelle  tunnelmallisesta illasta!

Teksti ja kuvat Matti Hälikkä

WP_20160723_003

Tanssin taikaa

WP_20160723_004

Vieraileva laulusolisti

Valokuvakilpailu 2015 ratkaistu

Tämän vuotiseen valokuvauskilpailuun oli lähetetty 68 kuvaa 11 osallistujalta. Osa kuvista jouduttiin hylkäämään, koska kuvasta pitää pystyä tunnistamaan, että kuvauspaikkana on Verlan seutu. Myös valokuvien kuvaajista oli epäselvyyttä.

Tällä kertaa voittajakuvat valitsivat: Marjo Lahtinen, Marja Huimala ja Timo Forssel. Valinnat julkaistiin kylän pikkujoulussa 5.12. ja kuvakilpailun parhaimmisto on nähtävissä seuratalon eteisen ilmoitustaululla.

Kiitokset kuvakilpailuun osallistuneille! Kyläyhdistyksen hallitus kannustaa osallistumaan rohkeasti jälleen vuoden 2016 kilpaan!

 

I – sija: Mervi Puolakka

Tehdasnäkymä puun katveesta 2

TEHDASNÄKYMÄ PUUN KATVEESTA

 

II- sija: Mervi Puolakka

Puusta pahviksi 2

PUUSTA PAHVIKSI

 

III-sija: Timo Hirvi

Syyskuinen aamupäivä Karitsasalmella 2

SYYSKUINEN AAMUPÄIVÄ KARITTASALMELLA

Elokuvailta 6.11.2015

Elokuvailtojen pitkä perinne jatkui musiikkiaiheisella elämäkertaelokuvalla vuodelta 1948 Ruusu ja kulkuri. Elokuva kertoo basso baritonilaulaja Abraham ”Aappo” Ojanperästä. Unohdettu laulajasuuruus oli merkittävä henkilö laulutaiteen historiassa, koska oli maamme ensimmäinen koulutettu laulaja ja toimi alansa tienraivaajana Suomessa.

Seurataloon kokoontui kolmekymmentä mv-elokuvan uskollista katsojaa nauttimaan aidosta vanhanajan elokuvateatteritunnelmasta. Vanha filmikone toimi luotettavasti ja saimme kahvitella kahden filminkelan vaihdon ajan.

IMG_3463IMG_3464

Pyörylän maitokoppi kunnossa ja kesänäyttely

Pyörylän kylän maitokopin huopakatto oli kääriytynyt rullalle alkukesän tuulien pieksämänä. Viioilta saadun korjaussarjan avulla katto on nyt  saatu paikattua vedenpitäväksi eikä lukuisat kirjat ole enää vaarassa pullistella ulos hyllyistään.

Hyvä syy poiketa maitokopilla on kirjojen lainaamisen lisäksi tutustua kesänäyttelyymme, nimittäin Pyörylän kansakoulun perustamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 100 vuotta. Koulun juhlavuosi aloitetaan maitokopin näyttelyllä, jossa esitellään koulun arkistosta ja yksityisiltä henkilöiltä saatuja dokumentteja vuodelta 1915, mm. koulun ensimmäinen luokkakuva ja lukujärjestys.

Teksti Matti Hälikkä,  kuvat Matti Hälikkä ja Marja Huimala

 

Kevättalkoot Levonrannassa 8.5.

Ilahduttavan lukuisa joukko kylän väkeä oli ehtinyt kevätkiireiltään siistimään Levonrantaa kesäkuntoon. Klo 17 alkamisaikaan oli lehtiharavaosasto jo saamassa urakkansa tehtyä. Puoliksi maatunut lehtikasavuori levitettiin katteeksi pusikkoa tukahduttamaan ja venevalkaman oksaröykkiö sai tulta alleen.

Rantaa varjostanutta metsikköä oli syksyllä harvennettu ja kaadetut puut karsittu tukeiksi, jotka Verlan Saha oli nyt palauttanut lankkuina ja lautoina rantaan taaplattavaksi. Jonkin asteisten väärinkäsitysten takia emme saaneet nokipannukahvia, mutta hyvinpä suodatinkahvi maittoi ja mitä olisi talkoot ilman pullaa ja grillimakkaraa.Eväistä voimistuneina yritti miesväki kammeta rantaan mötkäytettyä laiturin kiinnityskiveä ojennukseen, mutta tällä kertaa äijien voimat olivat jo hiipuneet ja kivi jäi odottamaan konevoimia.

Levonrannan suurisuuntaiset kehitysajatukset mielessä hajaannuimme tahoillemme jatkamaan kesken jääneitä kevättouhuja.
Teksti Matti Hälikkä

Kuvat Arja Sorvali
Kuvaajan kommentti:  Ehdin paikalle niin  myöhään, etten päässyt toteuttamaan kampaajien toivetta.  Silloin kun he ovat todella tyytyväisiä työnsä tulokseen, heillä on tapana sanoa: ”Harmi, kun en ottanut kuvaa ennen ja jälkeen!!”

 

Elokuva 20.3. Seuratalossa

Koska kevättä pukkaa ja Olavi Virran syntymästä tuli helmikuussa kuluneeksi 100 vuotta oli miltei pakko esittää ”Kaksi vanhaa tukkijätkää ” -filmi vuodelta 1954. Moni seniorikatsoja tunsi nuoruutensa häivähdyksiä mielessään, kun tukit solahtivat Pernoonkoskessa sekä Tammelan Saaren luonnonpuiston kesähämyisiä maisemia ihaillessa. Ossi Elstelän ohjaama, Toivo Kärjen musiikki  ja Reino Helismaan käsikirjoittama tukkilaiselokuva oli saanut aikanaan lehdistöltä melko suopean vastaanoton. Ohjaaja näytteli vuorineuvos Taneli Saarta ja tytärtään Anneli Sauli. Olavi Virta oli saanut etumies Kari Hongan roolin Tapio Rautavaaran kieltäytyessä uhkaavan näyttelijälakon takia.

Meitä oli elävää kuvaa seuraamassa neljättäkymmentä kotimaisen nostalgisen mv-filmin ystävää Kino-Seuratalossa. Valitettavasti ehkä muutama näytöksestä kiinnostunut katsoja oli jäänyt pois lehti-ilmoituksen puuttuessa.