Elokuvailta 6.11.2015

Elokuvailtojen pitkä perinne jatkui musiikkiaiheisella elämäkertaelokuvalla vuodelta 1948 Ruusu ja kulkuri. Elokuva kertoo basso baritonilaulaja Abraham “Aappo” Ojanperästä. Unohdettu laulajasuuruus oli merkittävä henkilö laulutaiteen historiassa, koska oli maamme ensimmäinen koulutettu laulaja ja toimi alansa tienraivaajana Suomessa.

Seurataloon kokoontui kolmekymmentä mv-elokuvan uskollista katsojaa nauttimaan aidosta vanhanajan elokuvateatteritunnelmasta. Vanha filmikone toimi luotettavasti ja saimme kahvitella kahden filminkelan vaihdon ajan.

IMG_3463IMG_3464

Talkookiitos 24.10.2015

Tänä vuonna Marja Huimala tarjoutui järjestämään ruokailun, joten talkooväen kiitoslounas järjestettiin seuratalolla. Liikenteenohjaajilla, torikahviolaisilla, makkaranmyyjillä, Levonrannan häärijöillä, kirpputorilaisilla jne. jne. oli syötävää jos jonkinlaista sorttia salaatin, pää- ja jälkiruoan muodossa.

Lounaalle oli ilmoittautunut huomattavasti enemmän talkoolaisia kuin mitä tilaisuuteen saapui, joten tilaa ja ruokaa oli yllin kyllin paikallaolijoille. Harmillista heille, jotka olivat estyneitä.

Marja talkoili Ilvosen Tuulikin avustuksella 105 prosenttisesti.  Eihän lounas olisi ollut talkooväen tapaaminen ellei lopuksi ruokailijat olisi kantaneet pöydät ja tuolit siisteihin pinoihin.

Pohdittavaksi jäi – pitäisikö talkookiitos kuitenkin onnistua ilman talkoilua?

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Kesän päättäjäiset ja Elliweet Levonrannassa 3.10.

Lähes parikymmentä kertaa on järjestetty kurpitsankasvatuskilpailu, jonka keksi aikoinaan Elli Vesa, viime vuoden kunniaverlalainen. Kisa on nimetty, keksijänsä ja läheisen Halloween-juhlan innoittamana, Elliweeksi.  Jännittynyt ilmapiiri lientyi, kun kurpitsat kannettiin riviin terassille ihmeteltäväksi.  Muutamat olivat onnistuneet yli odotusten, mutta useat joutuivat toteamaan kasvukauden liian haastavaksi, jotta kurpitsat olisivat kasvaneet.  Voittajat palkittiin puutarhalehden vuosikerralla ja muut tavarapalkinnoilla.

Tulokset:
Talvikurpitsa 1. Tauno Sorvali 23,320 kg; 2. Markku Sorvali 18,160 kg
Kesäkurpitsa: 1. Arja Sorvali 5,760 kg; 2. Veikko Kärkkäinen 3,290 kg; 3. Eeva/Viljami Viia 2,240 kg; 4. Saija Kulmala 1,570 kg

Kesän mittaan Levonrannassa on talkoiltu useaan otteeseen.  Rantaa on saatu valoisammaksi puita kaatamalla.  Naapuritontin rajalle rakennettiin aita ja grillikatos siirrettiin tontin toiselle laidalle, missä se suorastaan sulautui maisemaan.  Jaalan kotiseutusäätiön avustuksella pystytettiin uusi rakennus Levonrantaan.  Verlan pormestari, Ismo Puolakka, vihki rakennuksen käyttöön katkaisemalla silkkinauhan ja nimeämällä sen Monitoimikopiksi.

Virallisen osuuden jälkeen nautimme teemaan sopien Marja Huimalan keittämää kurpitsakeittoa lisukkeineen ja täytekakkukahvit.  Paikalle saapuneet viitisenkymmentä henkilöä lähtivät tyytyväisinä kukin tahoilleen päätettyään Verlan kesän.

Teksti ja kuvat Arja Sorvali

Verlalaiset Suomenlinnassa 20.9.2015

Suomenlinna on Verlan kummikylä ja Unescon maailmanperintökohde kuten Verlakin.  Syyskuun 20. päivä lähti Verlasta linja-autolastillinen verlalaisia, ja muutama Verlan ystäväkin oli mukana, kohti Suomenlinnaa. Lauttamatkan jälkeen olimme perillä juuri ennen puoltapäivää.

Viikonloppu oli joka syksyinen Väkevä Viapori –tapahtuma, jossa riitti kaikille mielenkiintoisia tapahtumia, oli näyttelyitä ja musiikki- sekä käsityötapahtumia. Suomenlinnakeskus tarjosi tietoa saaresta ja sukellusvene Vesikkoon pääsi tutustumaan myös sisälle. Sotamuseo oli myös mielenkiintoinen kohde. Sää ei oikein meitä suosinut, sillä kun pääsimme perille Suomenlinnaan alkoi sataa ja jokainen juoksi sateelta turvaan vaikka puiden alle, jos ei muualle ehtinyt. Pieniä poutajaksojakin oli päivän mittaan jolloin pääsi tutustumaan saareen kauniiseen maisemaan ja vanhoihin taloihin. Moneen niistä pääsi sisälle tutustumaan esim. taidetta romusta –näyttelyyn ja lelumuseoon, missä olisi vierähtänyt pitempikin aika. Sieltä jokainen löysi monta tuttua nukkea tai autoa ym. lelua lapsuudestaan.

Saareen tutustumisen jälkeen meille oli varattu ruokailu Suomenlinnan upseerikerholta, joka normaalisti ei ole avoinna yleisölle kuin tilauksesta. Hyvän ruoan lomassa voi tutustua kerhoon ja kuvitella kuinka siellä upseerit viettivät iltaa. Ruokailun jälkeen olimme jo sen verran väsyneitä päivän kävelystä ja hyvästä ruoasta, että lähdimme kohti lauttarantaa ja kaupunkia, jossa bussi odotti meitä kotimatkaa varten.

Uutisen välitti Arja Sorvali, teksti Marja Huimala ja kuvat Kari Mäkinen